Kieltolain toinen tuleminen

Teksti Christa Åkerman

Miltei satavuotisen kannabis-hysterian uusi tuleminen todistaa historian syklisyyden.

Marijuana polveutuu suoraan saatanasta. Se sulattaa aivosi ja johtaa sokeutumisen ja paranoian kautta tuskalliseen kuolemaan. Kannabis on heroiinin pikkuserkku, porttihuume, josta tie vie vahvempiin päihteisiin, sieluttomaan elämään ja pohjattomaan syöksykierteeseen. Se aiheuttaa riippuvuuden, joka johtaa psykoosiin. Harmittomaksi luulemasi kokeilu tulee lopulta päätymään viikatemiehen vierailuun. Kuolet yksin ja unohdettuna.

Mainosmiehet, elokuvaohjaajat, sekä valtiolliset ja uskonnolliset instanssit haistoivat kuolemanpelon olevan universaalia jo 1930-luvulla. Nuorison vanhemmille lanseerattiin hyllykaupalla opetusvideoita, mainoksia ja tieteellisiä tutkimuksia marijuanan vaaroista ja sen ihmishirviöiksi muuntuvista polttelijoista. Mielenterveysongelmiin, ryöstöihin, murhiin ja raiskauksiin oli syynä kannabiksen kätky ja sen rappioittama nuoriso. Kasvin kriminalisoiminen oli paras tapa taata kansallinen hyvinvointi ja yhteiskunnallinen järjestys. Nykyään naiivi pilvipaniikki huvittaa. Muistona vainoharhan vuosista on bittitaivaaseen säilynyt kasapäin historiallista materiaalia, ja nykyään kulttimaineista aikalaista, Reefer Madness -elokuvaa saattaa parilla klikkauksella tuijotella sadepäivien ratoksi. Komedia on ajalla lantrattua tragediaa. Eräät ilmiöt vaativat vain pidemmän kypsyttelyn.

Angloamerikkalaiset olivat marijuana-vainossaan kyltymättömiä, ja ajojahdin laineet löivät lopulta Atlantinkin yli. Suomessa tosin vedettiin vasta paljon edeltäjäänsä myöhemmin pitkäätikkua huumelaista. Ei-juu-vaarinhousut-arpaleikki johti kannabiksen polton, hallussapidon ja kasvattamisen kriminalisointiin. Ongelmien ulkoistaminen on kautta historian ollut mainio työkalu niiden ratkomiseen, ja maton alle lakaistut törkykasat ovat jatkaneet kasvamistaan.

80 vuodessa on jo sentään havaittu yksilöllisellä neurokemialla oleva suurin vaikutus päihteiden käytön seurauksiin, eikä kannabiksen polton haitoista ole yksiselitteisiä todisteita. Sen vaaroista käydään loputonta vääntöä, ja debatti on onnistuneesti sivuuttanut muut lääketeollisuuteen liittyvät moraalikysymykset. Myös Amerikassa ollaan kieltolain aikaisista viinakartelleista ja muista ongelmista viisastuneina vähitellen heräilty uuteen maailmaan, jossa ongelmia ei enää sovi lakaista, vaan tehdä ne näkyviksi, luonnollistaa ja jopa hyötyä niistä.

1990-luku oli amerikkalaisten kannabiksen kasvattajien ja polttelijoiden riemuvuosikymmen. Kalifornian johdolla viisitoista Yhdysvaltojen osavaltiota laillisti marijunan lääkkeellisen käytön, ja myös Euroopassa marijuanan käyttö sai muutamia vartioituja vapauksia. Lääkekäytön hyväksyminen toi Kalifornialle verotuloja, ja laillinen status piti pössyttelijät tyytyväisinä. Lääkereseptin saanti oli helpompaa kuin kelvollisen leivän ostaminen. Venice Beachilla poikkeava saattoi auringonoton yhteydessä piipahtaa viherlekurin vastaanotolla. Lääkekäytön syyksi riitti PMS-oireet tai levottomat jalat. Oli turha estää rahantuloa valtion kassaan, kun kerran kansa jääräpäisenä hamusi hasista, oli se laillista tai ei.

Tämän päivän globaalin talouskriisin syövereissä on ongelman ydin taas ulkoistettu. Talousongelmat ovat kova pähkinä rikottavaksi valtioiden suurmiehille – etenkin taholle, joka johtaa maailman talousmahtia. Varsinainen keskutelu muodostuu todellisen ongelman liepeille unohdetuista asioista, joiden syy-seuraus-suhde on yksinkertaisempi ja ratkaistavissa. Esimerkiksi huumelaista. USA:n valtiollinen eliitti on rajoittanut kannabiksen lääkekäyttöä tiukentamalla määräyksiä, rajaamalla luvansaantia ja sulkemalla viherapteekkeja. Tähän mennessä jo sadat yrittäjät ovat joutuneet pakkaamaan kasvinsa ja siirtämään ne tiskin alle. Kieltolaista viisastuminen oli siis optimistinen harha.

Miltei satavuotisen kannabis-hysterian uusi tuleminen todistaa historian syklisyyden. Obaman johtama uusi kannabissota riipii 1930-luvun pelkopullasta rusinoita ja luotsaa päättäjiä kasvia vastaan. Prosessin ajankohta mietityttää monia. Miksi talouslamasta kärsivä Amerikan Yhdysvallat haluaa tyrehdyttää jo entuudestaan niukan virran valtion kassaan? Marijuanan lääkekäytöstä väitöskirjansa tehneen Dale Gieringerin mukaan tuhannet menettävät uudistusten myötä työpaikkansa, ja Kalifornian osavaltio köyhtyy kymmeniä miljoonia dollareita. Rahalle olisi Kaliforniassa käyttöä, sillä osavaltio kamppailee 16 miljardin budjettivajetta vastaan. Samaan aikaan kun kannabiksen käytön totaalinen kriminallisointi nostaa taas kerran luurankoista päätään, on julkisesti esitetty julkisten etuuksien, kuten koulutus- ja viranomaispalveluiden lakkauttamista, mikäli budjetin alijäämää ei saada korjattua tuloverovaroin.

Maallikon silmin tilanne näyttä tältä: kannabiksen käytön täydellinen kriminalisointi tulee johtamaan valvomattomaan ja laittomaan katukauppaan, jossa ostaja on täysin myyjän armoilla. Mikään kieltolaki ei ole kyennyt vetämään päihdeaineita käyttäjänsä käsistä, päinvastoin. Osavaltiot tulevat menettämään elintärkeitä verovaroja, ja joutuvat supistamaan jo ennestään heikkoja sosiaalietuuksiaan. Suurin ja kärsivin lakkautusten uhri on kuitenkin se sairastava joukko, joka hakee kannabiksesta ihan oikesti lääketieteellistä apua, ei vain hupia.

Kommentoi Facebookissa
Olutposti 2019
Nauti tyhjyydestä