Tikhonovista tankkeri, tankkerista talvivehnä

Teksti Maria Haanpää

Ilmastouutisia 23.–29.8.

Vehnä on maailman tärkein viljalaji maapallon temperaattisilla eli lauhkeilla ilmastovyöhykkeillä, missä Eurooppakin suurimmaksi osaksi sijaitsee. Minkälaisia vehnälajikkeita Eurooppa mahtaa tarvita tämän vuosisadan puolivälissä, silloisissa ilmasto-oloissa?

Kuivuuden arvellaan yleistyvän Euroopassa lähivuosikymmeninä. 2050-luvulla sademäärä lienee kautta Euroopan kesäisin pienempi kuin nykyään. Euroopan kesiin ilmastonmuutos tuonee entistä enemmän paitsi kuivuusjaksoja myös helleaaltoja.

Viime viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan vaikuttaa siltä, että korkeammat kesälämpötilat ovatkin Euroopassa viljeltävän talvivehnän kannalta  haitallisempi muutos kuin sademäärän väheneminen. Tämä tulos voi tuntua hieman yllättävältä, koska veden saatavuus on yleisesti ottaen tärkein maanviljelyä rajoittava tekijä maapallolla.

Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään kuitenkin, että jopa yksittäinen, kasvin kannalta kriittisessä vaiheessa sattuva ankara helleaalto voi pienentää satoa huomattavasti. Talvivehnän kukkimisen aikoihin sattuva kuumuusstressi pienentää tulossa olevien vehnänjyvien lukumäärää ja kokoa. Pitkittyneet hellejaksot voivat johtaa lähes täydelliseen katoon. Tällaisia lämmölle herkkiä vehnälajikkeita viljellään yleisesti pohjoisessa Euroopassa.

Euroopan kesien ennustetusta kuivumisesta huolimatta näyttäisi siltä, että kuivuuden suhteellinen osuus vehnäsadon menetyksistä vähenee. Näin käy siksi, että vehnä tuleentuu uusissa ilmasto-oloissa aikaisemmin kuin ennen. Kuivuudelle herkkä kehitysvaihe siis päättyy varhemmin. Talvivehnän kukinta-aikana on kuitenkin nykyistä enemmän kuumuusstressiä, mikä pienentää tuntuvasti sitä satoa, joka lopulta saadaan.

Tutkimuksessa laadittiin tietokonemallien avulla arviot siitä, miten 2050-luvun äärevät säät vaikuttavat yhdeksällä kasvupaikalla eri puolilla Eurooppaa (Britannia, Alankomaat, Tanska, Saksa, Puola, Unkari, Italia, Ranska ja Espanja) niissä kullakin tyypillisesti viljeltävään talvivehnälajikkeeseen.

Tutkimuksen tuloksista toivotaan olevan apua kasvinjalostuksessa. Maailmassa tullaan tarvitsemaan viljelykasveja, jotka sietävät kuivuusstressiä nykyistä paremmin, mutta Euroopan talvivehnät kaipaavatkin ensisijaisesti parempaa kuumuudensietokykyä.

Vehnää (Triticum aestivum) Skoonessa Etelä-Ruotsissa. (Kuva: Dag Endresen/Creative Commons)

Talvivehnätutkimus julkaistiin Scientific Reports -lehdessä. Global Crop Diversity Trust uutisoi siitä.

Moderni jännitysnäytelmä arktisilla laivaväylillä jatkuu. Euroopan avaruusjärjestö ESA tiedotti torstaina, että nyt sekä Koillis- että Luoteisväylä ovat taas yhtäaikaa avoinna. Tämä on siis jo neljäs peräkkäinen kesä, ja ylipäätään havaintohistoriamme neljäs kesä, jona molemmat merireitit ovat olleet laivalla kuljettavissa (vrt. Sääasema vuosi sitten). Satelliittiavusteinen havainnointi aloitettiin vuonna 1979.

Jos kaikki on sujunut suunnitelmien mukaan, tätä kirjoitettaessa Vladimir Tikhonov on jo läpäissyt Koillisväylän matkallaan Murmanskista Thaimaahan. Tämä Tikhonov on Suezmax-luokan säiliöalus ja suurin tankkeri, joka on koskaan suorittanut kyseisen pohjoisen merireitin.

Pohjoisen jäämeren laivaväylien tämänhetkisestä tilanteesta kirjoittivat yksityiskohtaisemmin BBC News ja NunatsiaqOnline. Koillisväylää halkovista ennätyssuurista laivoista raportoi taas kerran valpas BarentsObserver.

Kommentoi Facebookissa
Route Couture
Migration Comics