Kesähelteitä Australian talvessa

Sääasema

Sääasema tarjoaa ilmastouutisia ja ympäristöanalyysiä Fifin asiantuntijoilta.

Teksti Maria Haanpää

Ilmastouutisia 25.8.-31.8.

Tämän vuoden elokuu oli monin paikoin Australian mittaushistorian lämpimin elokuu ja käytännöllisesti katsoen koko mantereella keskimääräistä lämpimämpi. ”Australian talvesta tuli kesä”, COP15:n uutisten Rie Jerichow otsikoi dramaattisesti, minkä kyllä ymmärtää, kun lukee Australian ilmatieteen laitoksen (Bureau of Meteorology) julkistamaa yksityiskohtaista erityistiedotetta (pdf): Sen mukaan elokuun lämpöennätyksiä rikottiin paikoin jopa viidellä celsiusasteella. Lisäksi vuoden tähän asti kuumin päivä sattui monin paikoin todellakin sikäläiseen talveen, elokuuhun.

Kartta: Jakson 1.-25.8.2009 korkeimman lämpötilan poikkeama vuosien 1971-2000 elokuun keskilämpötilasta Australiassa. Värisävyt keltaisesta punaisen kautta ruskeaan ilmentävät keskimääräistä korkeampia lämpötiloja. Värisävyt vaaleanvihreästä (joillakin suppeilla alueilla rannikolla) tummanvihreän kautta siniseen (ei esiintymiä tällä kartalla) ilmentävät keskimääräistä matalampia lämpötiloja. Kuva on lainattu yllämainitusta tiedotteesta (Figure 2.), © Commonwealth of Australia 2009, Australian Bureau of Meteorology.

Venetsiaan ennustetaan tulvatiheyttä, joka ylittää sietokyvyn rajat. Kaupunki sijaitsee nykyisin keskimäärin yhdeksänkymmenen senttimetrin korkeudella merenpinnasta. Uuden ennusteen mukaan merenpinta tulee nousemaan suhteessa kaupunkiin 17-53 senttimetriä vuoteen 2100 mennessä. Yli 110 senttimetrin korkuiset tulvavuokset yleistyvät sen myötä. Tällaisia nousuvesiä on Venetsiassa nykyin noin neljä kertaa vuodessa, mutta tulevaisuudessa 20, ehkä jopa 250 kertaa vuodessa. Tutkimuksesta uutisoivat COP15 ja New Scientist.

Ihmisen aiheuttamia typpioksiduulipäästöjä olisi syytä pienentää sekä otsonikerroksen varjelemiseksi että kasvihuoneilmiön lieventämiseksi, Yhdysvaltain NOAA:n tutkijat esittävät. Noin kolmasosa maapallon typpioksiduulipäästöistä syntyy ihmistoiminnan seurauksena, ja tämä yhdiste toimii ilmakehässä myös kasvihuonekaasuna.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Typpioksiduuli (N2O) puuttuu Montrealin pöytäkirjasta, jossa on sovittu monien muiden otsonikerrosta ohentavien yhdisteiden vähentämisestä. Pöytäkirjan myötä on muun muassa CFC-yhdisteiden käyttöä saatu rajoitettua niin paljon, että typpioksiduuli on ottanut niiden aseman merkittävimpänä otsonikerrosta tuhoavana yhdisteenä.

NOAA:n typpioksiduulitutkimus julkaistiin Science-lehdessä. Siitä uutisoivat maailmalla Reuters , The New York Times ja The Guardian, sekä Suomessa Yle Radio 1:n Tiedeuutiset (”Dityppioksidista on tullut yläilmakehän otsonin pahin tuholainen”) ja Tiede-lehti (”Pahin otsonin tuholainen onkin ilokaasu”).

Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöjen arvioidaan vähentyneen entisestään viime vuonna, Euroopan ympäristökeskus tiedottaa. Vuosi 2008 olisi näin jo neljäs peräkkäinen vuosi, jona päästömme ovat pienentyneet. Kyseessä on tosin vasta alustava arvio, eivätkä esimerkiksi maankäytön päästövaikutukset ole lainkaan mukana siinä. Viralliset tilastot valmistuvat vasta kesäkuussa 2010.

Euroopan ympäristökeskuksen alustavaa arviota juhlivat Suomessa Helsingin Sanomat (”Taantuma vähensi EU-maiden kasvihuonekaasuja”) ja CO2-raportti (kappas vaan, ”Taantuma vähensi EU-maiden kasvihuonekaasuja”).

Kommentoi Facebookissa
Maria Haanpää