Aleksis Kiven patsaalla on outoa pöhinää. Heijastinliiviset järjestyshenkilöt jakavat noin sadan hengen yleisöä ryhmiin ja utelevat osallistujien käsityksiä yhteiskunnallisista uhista ja kontrollista.

Alkamassa on Valtteri Raekallion ohjaama Valvojat – Kaupungin yhteinen turvallisuusharjoitus. Tekijälleen tyypilliseen tapaan se yhdistää kotimaista nykyproosaa tanssiin ja osallistavaan esitystaiteeseen. Nyt lisämausteina on psykomaantiedettä ja salaliittoteorioita.

Viime vuoden Elämän koulussa yleisö sai vaeltaa ala-asteen luokissa ja käytävillä kokemassa koulukiusaamisen ahdistusta. Uraanilamppu (2021) tutki ihmisten tilallisyhteisöllisiä kokemuksia vanhaan öljysäiliöön tehdyssä minimaailmassa. Nyt Valvojissa osallistujat ohjataan kuulokkeista tulevan tekstin tuella vaeltamaan Helsingin keskustan puistossa ja tarkkailemaan ympäristöään muiden kyttäämisen ja toisten kontrollin kohteena olemisen jännitteessä.

Raekallion yhdessä kirjailijoiden Jaakko Yli-Juonikkaan ja Harry Salmenniemen kanssa käsikirjoittama teos tarjoaa satiirisen kuvan ajankohtaisesta jengiväkivallan uhasta ja linkittää sen toiseuden pelkoon perustuvan joukkoliikkeen syntyyn. Ennakkoluulojen lietsomisen simulointi ja erilaisuuden torjunta rinnastuvat myös digisalaliittoihin, perinteiseen herravihaan ja sukupuoleen liittyvään valtapeliin.

Samalla kun manipulatiivinen teksti yhdistyy kaupunkitilan sattumanvaraisiin kohtaamisiin, kaikki normaalikin näyttäytyy epäilyttävänä. Kaisaniemen puistossa oudosti elehtivät tanssijat lomittuvat hämmentävästi tavallisiin läpikulkijoihin, juhliviin opiskelijaryhmiin ja puiston nurkilla askareitaan harjoittaviin hämärähahmoihin.

Teoksen dramaturginen ydin liittyy siihen, että hahmottuvan populistisen ääriliikkeen muodostavat osallistujat itse. Siis juuri me, jotka äänivirtana annettujen ohjeiden johdattamana vaellamme zombiejoukkona kohti kansanvallan symbolitemppelin äärellä koettavaa finaalia.

Valvojat on nerokas esimerkki siitä, miten yhteiskunnallista vallankäyttöä voi pöyhiä taiteen keinon. On myös helppo ymmärtää, miksi tekijät ovat halunneet sisällyttää tekstiin absurdia huumoria ja muita vieraannuttamisen välineitä. Ettei keneltäkään karkaisi mopo käsistä.

Esitykset Helsingin keskustassa 16.9. asti
www.valvojat.org

Raekallion Elämän koulu -teosta ja koulukiusaamista koskeva haastattelu löytyy Teatterin politiikkaa -podcastista.