Kuvat Perttu Saksa
Eläinoikeusjärjestöjen mielestä valmistelussa oleva laki eläinten hyvinvoinnista on epäonnistumassa. Turkistarhaus jatkuu, poikkeusluvat vesittävät uuden lain tuomat parannukset.
Eläinsuojelujärjestö Animalia vaatii palauttamaan eläinsuojelulain esityksen valmisteluun.
”Olemme saamassa täysin riittämättömän lain. Suurimmat eläinoikeusongelmat Suomessa ovat juuri niitä, joihin tämä laki ei puutu, ja jotka sallitaan poikkeuksin”, Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä toteaa.
Laista on tarkoitus päättää vielä tällä vaalikaudella.
”Turkistarhaus tulee nähtävästi jatkumaan. Eläinten kannalta on todella karua, että uusi laki jättää turkiseläimet entiseen liriin”, Kivelä ilmoittaa.
Nykyinen eläinsuojelulaki on vuodelta 1996 ja kipeästi uudistuksen tarpeessa. Vanha laki sallii tuotantotapoja, jotka ovat jo muualla kiellettyjä. Lainuudistuksen tarvetta ajaa myös lisääntynyt tietämys eläinten kokemasta kärsimyksestä.
Turkistarhaus on tällä hetkellä joko täysin tai osittain kiellettyä yli kymmenessä Euroopan maasta. Lisäksi osassa Euroopan maista rajoitukset ovat käytännössä lopettaneet tarhauksen ja useissa maissa on jo käynnissä siirtymäkausi turkistarhauksen alas ajamiseksi. Lukuisat suuret muotitalot, kuten Gucci, Versace ja Michael Kors, ovat linjanneet turkikset ulos mallistoistaan.
Animalian Taloustutkimuksella viime vuonna teettämän kyselyn mukaan suomalaisten enemmistö vaatii muutoksia nykyisiin tarhauskäytäntöihin. Nykymuotoista tarhausta vastustaa 69 prosenttia, ja tarhauskieltoa kannattaa 30 prosenttia vastanneista. Noin 40 prosenttia olisi valmis jatkamaan tarhauksen sallimista ainoastaan, jos eläimille tarjotaan paremmat elinolosuhteet.
Muuttuneet asenteet kotimaassa ja maailmalla eivät välity hallituksen lakiesityksestä, jonka valmistelu aloitettiin edellisellä vaalikaudella.
”Uudessa laissa näkyy nykyinen hallituspohja. Tämän hetkinen hallituksen esitys on selkeä huononnus siihen, mitä maa- ja metsätalousministeriö taannoin esitti. Esimerkiksi eläinten itseisarvo on pudotettu pois lakitekstistä”, Kivelä valaisee.
Voimassa olevaa lakia kutsutaan eläinsuojelulaiksi, mutta tulevan nimi on laki eläinten hyvinvoinnista.
”Lain nimi on muutettu vastaamaan yleistä kokemusta ja tutkimustietoa eläimistä.”
Uuteen lakiin on kirjattu muun muassa eläinten oikeus liikkua. Se on tutkimusten mukaan tärkeimpiä eläinten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Liikkumista voidaan kuitenkin rajoittaa poikkeusluvilla. Poikkeuksia ovat muun muassa lehmien kytkeminen liekaan parsinavetoissa, porsaiden liikkumisen estävät emakkohäkit ja turkiseläinten pienet häkit.
”Poikkeusta voidaan perustella esimerkiksi tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Silloin emme voi sanoa, että lain lähtökohta olisi uusin tieteellinen tieto eläinten hyvinvoinnista.”
Lain hengen vastainen kohtelu hyväksytään taloudellisin perustein, koska laissa tuotantoeläimiä tarkastellaan omistusoikeuden alaisina.
”On ristiriitaista, että eläimen voi tappaa, mutta sen lyöminen on kielletty. Tämä perustuu siihen, että eläimen lyöminen ei ole taloudellisesti kannattavaa toimintaa, kun taas tappaminen on”, Kivelä summaa.
Selkeitä parannuksia uudessa laissa ovat eläinten jalostusta selkeyttävät kohdat, sekä esimerkiksi villieläinten viihdekäytön kielto. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomeen ei enää tule esimerkiksi delfinaariota.
