Teksti Maria Haanpää

Ilmastouutisia 30.8.–5.9.

Mursujen elämä hankaloituu, kun arktisesta merijäästä on pulaa siten kuin esimerkiksi tänä syksynä. Aihe oli esillä Sääasemalla kaksi viikkoa sitten. Sen jälkeen tilanne Tšuktšimerellä ja Alaskassa on pahentunut lisää. Lentolaskentojen (26.8.) mukaan Point Layn lähitienoon rannoille on kerääntynyt jo yli 20 tuhatta mursua.

Kanadan arktisessa saaristossa sijaitsevan Cambridge Bayn rannassa nähtiin sarvivalaita elokuun lopulla. Viimeisen viidentoista vuoden aikana siellä on nähty sarvivalasparvia ”ainakin kahdesti”, eli kylän asukkaille kyseessä oli epätavallinen tilaisuus nähdä (ja syödä) näitä merinisäkkäitä.

Tämänkin mereisen yllätysvierailun taustalla voi olla arktisen merijään ankea niukkuus. Mitä vähemmän jäätä, sitä yleisempiä tällaisista valasesiintymistä voi tulla, tuumailee Steve Ferguson, NunatsiaqOnlinen haastattelema merinisäkästutkija. Hänen mukaansa Cambridge Bayn tämänkertaiset sarvivalaat tulivat luultavasti Baffininlahdelta, joka kuuluu niiden normaaliin levinneisyysalueeseen.

Sitten vaihteeksi pari iloisempaa uutista – tai miksei vaikka askarteluideaa!

150 miljoonaa hehtaaria metsäkadon köyhdyttämää maata aiotaan metsittää vuoteen 2020 mennessä. Tämä optimistinen hanke käynnistettiin virallisesti viime perjantaina Bonnissa. Taustalla on kansainvälinen yhteistyö ja analyysi, jonka mukaan maailmassa on jopa yli kaksi miljardia hehtaaria sellaisia maa-alueita, jotka soveltuisivat jonkinasteisiin jälleenmetsittämiseen.

Osa näistä maista on raivattu kokonaan toisenlaiseen käyttöön. Osassa metsäkasvillisuutta on jäljellä, mutta se on olennaisesti köyhtynyttä. Jotkut entiset metsäalueet voitaisiin metsittää kauttaaltaan, toisaalla taas mosaiikkimainen metsitys ottaisi huomioon myös pienviljelyn tarpeet. Suurimuotoisen maanviljelyn kohteena olevat alueet hyötyisivät nekin ekologisesti siitä, että puita istutettaisiin sinne tänne strategisiin paikkoihin.

Muut kuin valkoiset tai harmaat maa-alueet tällä kartalla ovat niitä alueita, joiden metsäkasvillisuus voitaisiin ja kannattaisi palauttaa kokonaan tai osittain. Kartta on selitetty yksityiskohtaisesti WRI:n esitteessä (PDF). (Kartta © Global Partnership on Forest Landscape Restoration, World Resources Institute, South Dakota State University, International Union for Conservation of Nature. September, 2011)

Metsitystavoitteesta kirjoittivat kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN, World Resources Institute ja Mongabay.com.

Jätteissä on vielä suurta potentiaalia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, kannustaa Euroopan ympäristökeskus viimeisimmässä tiedotteessaan. Kiinteän yhdyskuntajätteen elinkaarta muuttamalla Euroopassa voitaisiin vähentään päästöjä vuoteen 2020 mennessä 78 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin (CO2-e) verran. Se vastaa 1,53 prosenttia Euroopan vuoden 2008 kasvihuonekaasupäästöistä.

Vuonna 1995 EU-kansalaiset tuottivat 468 kiloa kiinteää yhdyskuntajätettä henkeä kohti. Vuonna 2008 jätemäärä oli vastaavasti 524 kiloa, eli melko tarkalleen kymmenen kiloa viikossa. Olisikohan mahdollista tuottaa vielä kuusi prosenttia enemmän jätettä? Euroopan ympäristökeskus varoittaa, että juuri niin tulee käymään vuoteen 2020 mennessä, ellei jätteen syntyä ruveta ehkäisemään pontevammin.

Euroopan unionissa kierrätettiin vuonna 1995 vain 17 prosenttia kiinteästä yhdyskuntajätteestä, mutta vuonna 2008 jo neljäkymmentä prosenttia. Kaatopaikalle viedyn jätteen suhteellinen osuus pienentyi samana aikana 68 prosentista 40 prosenttiin. Euroopan ympäristökeskus muistuttaa, että jätteen kierrätys uudelleen raaka-aineeksi on erityisen tehokas tapa vähentää jätteisiin liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä.

Biojätteestä kannattaa tehdä kompostia tai biokaasua. Hitaammin hajoava yhdyskuntajäte soveltuu raaka-aineeksi vaikkapa tällaisiin taideteoksiin! (Kuva: Larry1732/Creative Commons)