Vihreiden Outi Alanko-Kahiluodon mielestä kulttuuri- ja mielipidelehtien tukeminen on kansalaisten sivistyksellisten oikeuksien toteutumista.
Suomen poliittiset puolueet tahtovat vaalia maassamme laajaa mielipide- ja kulttuurijournalismin kirjoa. Kultti ry:n ja SARVin järjestämässä vaalipaneelissa tukitoimiksi esitettiin avustusten lisäksi myös alv-kannan alentamista sekä kulttuurikritiikkipalkintoja.
Valtaosa puolueista haluaa säilyttää mielipide- ja kulttuurilehtien valtion tuen vähintään ennallaan. Puolueiden kannat käyvät ilmi maamme kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtiä edustavan Kultti ry:n kyselystä. Kyselyyn vastasi 11 puoluetta.
Maamme kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehdet saavat vuosittain valtionavustusta noin 880 000 euroa. Avustuksen korottamista nykyisestään kannatti kyselyn mukaan Vihreät, Vasemmistoliitto, SKP ja Eläinoikeuspuolue. Tuen indeksikorotukselle näyttäisi olevan yleisten kulujen nousemisen myötä tarve.
Puolueet syvensivät kantojaan Kultti ry:n ja Suomen arvostelijain liitto SARVin 19. maaliskuuta Helsingissä järjestämässä vaalikeskustelussa. Kulttuurilehdet ja mediapolitiikka -paneeliin osallistui edustajia yhdeksästä eri puolueesta.
Siinäkin tuessa on kysymys siitä, että tuetaan kaikkien kansalaisten perustuslakiin kirjattujen sivistyksellisten oikeuksien toteutumista.
Keskustelussa nostettiin myös muita tukemisen muotoja. Vaikka Kokoomus ei kyselyn perusteella kannata avustussumman korottamista, paneelissa puolueen edustaja Raija Vahasalo esitti, että indeksikorotuksen mahdollisuus olisi syytä ottaa huomioon. Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto esitti myös lehtien arvonlisäveron laskemista nollaan. Hän vertasi mielipide- ja kulttuurilehtien tukemista kirjastotukeen, jota jaetaan pienilevikkisille kirjoille ja lehdille.
“Siinäkin tuessa on kysymys siitä, että tuetaan kaikkien kansalaisten perustuslakiin kirjattujen sivistyksellisten oikeuksien toteutumista”, Alanko-Kahiluoto sanoo.
Perussuomalaisten linja Kultti ry:n kyselyssä oli tukien pitämiseen nykyisenä, mutta tietyin varauksin. Paneelissa perussuomalaisten edustaja Jiri Keronen otti selkeän pesäeron puolueensa linjaan.
“Ei missään nimessä pidä tukea valtiollisesti näitä lehtiä. Jokainen valtiollinen tuki on kaikkia muita lehtiä vastaan. Jos minä pääsen eduskuntaan, niin pyrin parhaani mukaan muuttamaan tätä tilannetta siten, että kitken kulttuurituista niin paljon kuin vain pystyn”, Keronen sanoo.
Paneelissa keskusteltiin myös mediakasvatuksen merkityksestä, median kulutustottumusten muutoksista, postijakelun kustannuksista, digitaalisen murroksen haltuun ottamisesta, laadukkaan kulttuurikritiikin palkitsemisesta ja toimittajiin kohdistuvaan vihapuheeseen puuttumisesta. Panelistit kannattivat vuotuista kriitikkopalkintoa.
”Erityisen arvokas oli paneelissa toistunut huomio siitä, että median monimuotoisuuden tukemista ei kannata katsella ainoastaan lehtien tekijöiden näkökulmasta, vaan aivan erityisesti siltä kantilta, miten iso merkitys sillä on taiteen tekijöiden ja yleisön kohtaamisessa, sekä demokratiaan kuuluvan yhteiskuntakritiikin alustana”, kertoo Kultti ry:n puheenjohtaja Tuomas Rantanen.
Kooste Kulttuurilehdet ja mediapolitiikka -vaalipaneelista:
