Nykytanssin anarkistit

Lukuaika: < 1 minuutti

Nykytanssin anarkistit

Zodiakin nykytanssifestivaali Sivuaskel tarjoaa valikoiman amerikkalaista normatiivisuuden ja konformismin vastarintaa.

”Halusimme irtioton aikaisempien vuosien ohjelmistosta. Halusimme keskustelua herättäviä teoksia, jotka edustaisivat toisenlaista Amerikkaa, sen kriittistä kärkeä”, Zodiakin taiteellinen johtaja Harri Kuorelahti kuvailee.

Hän vastaa tänä vuonna kahden kutsutun koreografin, Jenni Koistisen ja Eeva Muilun kanssa Sivuaskeleen ohjelmasta.

Kuorelahti kiistää, että tarkoitus olisi niinkään kouluttaa yleisöä kuin tarjota mahdollisuus nähdä kansainvälisten festivaalien parhaimmistoa.

Festivaalin suuriksi nimiksi valikoitui kolmikko Ann Liv Young, Trajal Harrell ja Keith Hennessy. He ovat vakiintuneita nykytanssin anarkisteja, joiden esitykset ovat kiertäneet Euroopan tunnetuimpia festivaaleja.

Erityisesti Ann Liv Young on laajentanut käsitystä siitä, mitä tanssiesitys voi olla. Kolme vuotta sitten hänen teoksensa Sherapy Show – Group Sherapy Sessionin esitys New Yorkin MoMassa päättyi kaaokseen: museon taiteellinen johtaja Klaus Biesenbach sammutti esitykseltä valot, kun terapiahahmo Sherry masturboi ja kusi ämpäriin.

Helsingissäkin nähtävä Sherapy Show on ryhmäsessio, jossa Youngin hahmo, Sherry, kutsuu osallistujat parantumaan mentaalisista haavoistaan.

Jos Sherapy Show jää liian lyhyeksi tai pintapuoliseksi vaikeiden ongelmien käsitelemiseen, Ann Liv Young tarjoaa myös mahdollisuuden henkilökohtaiseen sessioon Skypen välityksellä torstaisin ja viikonloppuisin.

Ann Liv Youngilta nähdään festivaalilla myös Mermaid Show, joka kommentoi yhtä lailla Disneyn animaatioksi tekemää Pieni Merenneito -satua kuin länsimaalaisen naisen yhteiskunnallisia rooleja. Kummassakin teoksessa frontaalinäyttämö hajotetaan ja esiintyjän sekä yleisön välinen suhde kyseenalaistetaan uusilla järjestelyillä.

Myös Eliisa Erävalon Prophetic Dances -teos huomaa katsojan ja esiintyjän välisen suhteen. Prophetic Dances esitetään yhdelle katsojalle kerrallaan, mutta tuhlaus mimimoidaan rajaamalla jokaisen samanistisen session kesto on vain kymmeneen minuuttiin.

Kohtaaminen luo perustan alitajuiselle projisoinnille tai alitajunnan kanavoinnille, mystiselle tai ylitietoiselle.

Sivuaskel-festivaali 6.–10.2. Helsingin Kaapelitehtaalla.

Kirjoittaja on vapaa kirjoittaja, joka kirjoittaa ensisijaisesti teatterista ja esitystaiteesta.

Sanna Uuttu

  • 30.1.2013