Kirjoittanut teppo eskelinen

NAFTA-influenssan jäljillä

Lukuaika: 2 minuuttia

NAFTA-influenssan jäljillä

Kuitenkin potentiaalisesti pandemiaksi leviävän taudin syntymisen todennäköisyyteen voi vaikuttaa – muun muassa kauppapoliittisilla valinnoilla.

Viime kuukausina sikainfluenssan leviämistä tai leviämättömyyttä on seurattu tarkasti. Pelkona on ollut, että taudista tulisi pandemia, jollaisen syntyminen ja leviäminen ennemmin tai myöhemmin lienee väistämätöntä. 

Kuitenkin potentiaalisesti pandemiaksi leviävän taudin syntymisen todennäköisyyteen voi vaikuttaa – muun muassa kauppapoliittisilla valinnoilla. Myöskään sikainfluenssan synty ei vaikuta pelkältä sattumalta.

Sikainfluenssan synty on onnistuttu jäljittämään meksikolaiseen La Glorian kylään. 3 000 ihmisen pikkukylästä löydettiin taudin ensimmäinen kantaja, ”potilas nolla”. Kylässä oli kaikkiaan satoja tautitapauksia. 

Kylän lähellä toimii yhdysvaltalaisen suuryrityksen Smithfields Corporationin valtava tuotantolaitos, jota pidetään taudin syntypaikkana. Sikalassa tehdään pekonia vuosittain 800 000 siasta.

Smithfields tunnetaan yrityksenä, joka ei juuri piittaa ympäristökysymyksistä. Vuonna 1985 yhtiö tuomittiin Yhdysvalloissa vesilain rikkomisesta 12,6 miljoonan dollarin sakkoihin. Kyseessä oli historian suurin kyseisen lain perusteella annettu sakko. 

Yhtiö oli johtanut Pagan-jokeen kaikki sikalastaan syntyvät jätteet, pääosin sian ulosteet. Oikeuden päätöksellä yhtiö pakotettiin rakentamaan asianmukainen jätteenkäsittely-yksikkö sikalansa yhteyteen.

Vuonna 1994 voimaan tullut Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus NAFTA muutti kuitenkin tilanteen. NAFTA on erittäin ”yritysystävällinen” sopimus, jossa investoiminen sopijamaiden välillä tehtiin erittäin helpoksi ja kannattavaksi.

Smithfields ryhtyi siirtämään tuotantoaan Meksikoon, jossa paikallinen heikko lainsäädäntö ja vapaakauppasopimuksen takaama hyvä investointien suoja takasivat, ettei vesilaeista tarvinnut välittää. La Glorian jättisikala avattiin jo samana vuonna. 

La Glorian sikalassa ei ole jätteidenkäsittelyä. Eläimet elävät käytännössä ulosteiden seassa, erittäin ahtaasti ja voimakkaasti antibiooteilla lääkittynä. Resepti tautimutaatioiden syntymiselle on täydellinen. 

Yhdysvaltalaiset kansalaisjärjestöt ovatkin jo alkaneet kutsua sikainfluenssaa ”NAFTA-influenssaksi”. Avaaz-järjestön mukaan kyseessä on tyypillinen esimerkki irti päässeen suuryrityksen vaarallisuudesta.

Smithfields-yrityksen tarkoituksena on kuitenkin ollut parantaa La Glorian sikalan jätteidenkäsittelyä tulevaisuudessa, koska tästä on tulossa taloudellisesti kannattavaa. Päästökaupan myötä sikalan metaanipäästöjen vähentämisestä saa päästökaupan oikeuksia, joita voi kaupata eteenpäin.

Meksikossa on paljon suunnitelmia vastaavalle päästöoikeuksien hankkimiselle. Määrää lisää se, että NAFTA-sopimuksen myötä Meksikoon on siirtynyt paljon eläintuotantoa. 

Smithfieldsin hanketta konsultoineen Ecosecurities-yhtiön mukaan sikainfluenssan paikantaminen yhtiön tilalle tuskin johtaa päästöoikeushankkeen kaatumiseen. Hankkeella on yk:n virallinen hyväksyntä.

Rahakkaiden päästöoikeuksien saamisen jälkeenkin tosin jätteidenkäsittely on heikompaa kuin mihin Yhdysvaltain laki pakottaisi.

Teppo Eskelinen