Teksti Oksana Tšelyševa Kuvat Maisa Ollikainen

Venäjänkielisen väestön oikeutta opiskeluun omalla äidinkielellä puretaan Latviassa.

Latvian väestöstä noin 37 prosenttia pitää venäjää äidinkielenään. Tämä tekee venäjästä Latvian toiseksi yleisimmän kielen, mutta virallisesti se on vieras kieli.

Maassa on käyty kamppailua venäjän asemasta vuonna 1991 tapahtuneesta itsenäistymisestä saakka, ja tällä hetkellä maassa on 602 latviankielistä ja 94 venäjänkielistä koulua. Ulkoministeriön teettämän tutkimuksen mukaan maan väestöstä 79 prosenttia osaa latviaa ja 81 prosenttia venäjää.

Vuonna 2004 valmisteluun tulleen koulutuslaki­uudistuksen myötä kaiken opettamisen julkisissa kouluissa pitäisi tapahtua lat­viak­si kymmenennestä luokasta eteenpäin. Laajat mielenosoitukset keskeyttivät lain valmistelun, ja kaksikielisen opetusjärjestelmän jatkuminen vahvistettiin.

Latvian opetusministeriö linjasi edellisen kielikiistan ratkaisseen päätöksen pohjalta, että myös venäjänkielisten koulujen pitäisi tarjota ainakin 60 prosenttia opetuksesta latviaksi. Koulut saivat kuitenkin itse päättää, mitkä aineet opetetaan milläkin kielellä, ja oppilaiden on ollut mahdollista vastata kansallisissa kokeissa latviankielisiin kysymyksiin venäjäksi.

Nyt maan hallituksessa istu­va oikeistopopulistinen ja kansalliskonservatiivinen Kansallinen liittouma -puolue ajaa jälleen kielipolitiikan kiristämistä. Mikäli nyt ajetut uudistukset lakiin menevät läpi, oppilaat menettävät muun muassa oikeuden vastata kysymyksiin venäjäksi, ja kaksikielinen opetus ajetaan vähitellen alas. Mitä korkeammalle luokka-asteelle oppilas etenee, sitä vähemmän valinnanvaraa olisi.

Uudistusta on vastustettu jälleen mielenosoituksin, joissa on vaadittu loppua assimilaatiopolitiikalle.

Lokakuussa useat Latvian venäjänkielisistä järjestöistä vetosivat pääministeri Māris Kučinskisiin, jota pyydettiin lopettamaan venäjänkielisen opetuksen tuhoaminen. Vetoomuksessa todettiin muun muassa, että ”ainoa toinen eurooppalainen valtio, jossa kansallisten vähemmistöjen kielen opettaminen pyritään lopettamaan on talouskriisin ja väkivallan riivaama Ukraina. Samalla Suomen, Belgian ja Luxemburgin kaltaiset valtiot pyrkivät edistämään monikielisyyttä opetuksessa.”

Tammikuussa 2017 Euroopan parlamentin Vihreät/Euroopan vapaa alliansi -ryhmän saksalaisedustaja Franziska Keller ja ryhmän varapuheenjohtaja, belgialainen Phillippe Lamberts ilmaisivat huolensa koulu-uudistuksesta Lat­vian EU-lähettiläs Sanita Pavluta-­Deslandesille osoittamassaan kirjeessä. He myös muistuttivat Pavluta-Deslandesia Latvian ratifioimasta EU:n kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevasta puiteyleis­sopimuksesta.

Latvian Ihmisoikeuskomi­teaa edustava Alexander Kuzmin totesi uudistukeen liittyen, että “tällä hetkellä on käynnissä erityisesti vähemmistöjen ihmisoikeuksien muuttaminen turvallisuuskysymyksiksi. On helppoa rajoittaa ihmisoikeuksia epämääräisiin turvallisuusseikkoihin vedoten. Tämä vaikuttaa liikkumisen ja sananvapauteen sekä oikeuteen omaan kieleen, kuten olemme nähneet Lat­viassa ja Ukrainassa.”