Näyttökuva 2017-02-02 kello 11.21.31

KirjallisuusKirjoittanut Tuomas Rantanen

Media muutoksen peilinä

Lukuaika: < 1 minuutti

Media muutoksen peilinä

Mediahistoria

Jukka Kortti, SKS

☆☆☆☆

Mediatutkija Jukka Kortin uusi teos on pätevä yleiskatsaus viestinnän historiaan. Sitä rikastuttaa itsereflektoiva näkökulma siihen, miten kulttuurin medioituminen on vaikuttanut myös mediahistorian mieltämiseen.

Osin tästäkin syystä mediahistoriassa on usein ollut taipumusta liioitella uusien teknologisten innovaatioiden vallankumouksellisuutta. Kortti osoittaa kuitenkin vastaansanomattomasti, kuinka mediavälineiden kehitystä on syytä aina arvioida myös suhteessa kulloinkin vallitseviin taloudellis-poliittisiin ja sosiaalis-kulttuurisiin tekijöihin. Ne ovat yleensä vähintään yhtä paljon seurausta jostain muusta kehityksestä kuin kehityksen käynnistäjiä itse.

Esimerkiksi Johannes Gutenberg (1398–1468) oli ensimmäinen, joka Euroopassa 1400-luvun puolessa välissä sovelsi Aasiassa jo vuosisatoja tunnettua painotekniikkaa niin, että syntyi tehokas tekstin ja kuvan kopiointimenetelmä. Keksinnön vaikutus realisoitui tunnettuun merkityksennsä kuitenkin juuri siksi, että osui omana aikanaan nousussa olleisiin kaupallisiin, valtiollisiin ja uskonpuhdistukseen liittyviin tarpeisiin ja olosuhteisiin.

Samalla tavalla lehdistön kehityksen portaittaiset edistysaskeleet ovat olennaisesti nousseet 1600-luvulla nousseen porvariston kaupallisen viestinnän ja Ranskan vallankumouksen aatteellisen perinnön perustoilta.  Näiden impulssien vastavoimina ovat melkein alusta asti toimineet – usein sensuurin ja propagandan kaapuun pukeutuneet – valtiolliset vaikutuspyrkimykset ja itse mediaomistuksella tehty bisnes.

mainos

Kirjassa erikseen esitellystä media-arkeologisesta näkökulmasta voi tulkita nykyaikaisen globaalin somesfäärin juurien olevan nähtävissä lennättimen käyttöönoton myötä syntyneen mannerten välisen verkottumisen ja 1600-luvun lopun porvarispiirien kahviloissa käymän yhteiskunnallisen ja kulttuurisen debatin aihioissa. Some-pöhinö ei ole siis tyystin tämän ajan tuota vaikka se tapahtuu aikaisemmin vieraassa tila-avaruudessa.

Teoksen jonkinlaisena puutteena voi pitää sitä, että journalistisen ammattikunnan ja ammattietiikan kehitys ja siihen liittyvien poliittis-taloudellis-kulttuuristen tekijöiden vaikutus on nähtävissä vain satunnaisina viittauksina muiden teemojen alla.