Pikkuteatteri1

Leea ja Klaus Klemolan arktisen trilogian neljäs osa kertoo pakastetuista tunteista

Leea ja Klaus Klemolan arktisen trilogian neljäs osa kertoo pakastetuista tunteista

Arktiset leikit. Paluu Kokkolaan

Leea ja Klaus Klemola

Tampereen teatterissa 14.11. asti Espoon kaupunginteatterissa 3.12.–15.1.




Leea ja Klaus Klemolan tragi­koominen Arktiset ­leikit jatkaa siitä, mihin Kokkola (2004), Kohti Kylmempää (2008) ja New Karleby (2011) jäivät ja sitoo rusetin niissä käsiteltyjen nöyryytyksen, yhteisöllisyyden, kaveruuden, perhetraumojen, intohimojen, tunnekylmyyden, maskuliinin ja feminiinin sekä taloudellisen, kulttuurisen ja ympäristöllisen muutostuskan teemojen ylle.

Näytelmän pääteema on Grönlannista Kokkolaan palaavan Marja-Tertun (Heikki Kinnunen) ja hänen elämälle katkeran keski-ikäistyneen tyttärensä Mauran (Mari Turunen) vaikean suhteen lopullinen päivitys. Omien sotkujensa kanssa mukana seilaavat elokuvatuotantofirmaksi muuttuneen juoppojenhuolintayhtiön Piano (Klaus Klemola), Harri (Juho Kuosmanen) ja Arijoutsi (Jussi Rantamäki). 

Satiiri on terävimmillään, kun Kokkolan kuntabrändiä terävöitetään Krimin sodalla ja silloin, kun vanhat portsarit Vili (Anna-Elina Lyytikäinen) ja Intijani (Jukka Leisti) intoilevat perustamastaan Soldiers of Odinin -henkisestä Vahtimestareiden Veljeskunnasta. Sen sijaan yhtä hyvin kohdalleen ei putoa kuvaus Marja-Tertun musabisnespyrkimyksistä.

Tekijöille tyypilliseen tapaan tekstissä piisaa määrää, huutomerkkejä ja sivupolkuja. Kokonaisuus ei kuitenkaan ole yhtä tiivistyvä kuin Leea Klemolan edelliset ohjaukset Vaimoni, Casanova (2016) ja Viettelyksen asuntovaunu (2017). 

Vaikka esityksessä melskataan, juodaan ja ainakin yritetään naida, tarina malttaa hiljentyä loppua kohden. Tietty tarkoitus on sillä, että ihmisen kuolema kuvautuu lopulta pienenä ja yksityisenä, vaikka matka sinne olisi ollut minkälainen spektaakkeli. 

Kommentoi Facebookissa