sapiens

Kansallisteatterin Sapiens tuo mieleen Barillén legendaarisen animaatiosarjan Olipa kerran ihminen

Kansallisteatterin Sapiens tuo mieleen Barillén legendaarisen animaatiosarjan Olipa kerran ihminen

Sapiens

Yuval Noah Harari, Minna Leino & Wauhaus

Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 28.12. asti. Lisää esityksiä keväällä.




Monitaiteinen Wauhaus-­kollektiivi on sovittanut dramaturgi Minna ­Leinon kanssa Yuval ­Noah ­Hararin ihmisen historiaa käsittelevän 500-sivuisen tietokirjan Kansallis­teatterille. Sen keskeiset elementit ovat Avara luonto -sarjan äänenä tunnetun Jarmo Heikkisen lukema teksti ja ihmiskunnan suuria käänteitä – erityisesti kognitiivista, maanviljelyllistä ja tieteellistä vallankumousta sekä kapitalismin syntyä – esittävät episodit. 

Näyttämöestetiikassa sovelletaan wauhausilaisten omaa tekniikkaa, jossa näyttelijöiden kasvot on peitetty naamioilla ja kaikki repliikit toistetaan taustanauhalta. WunderKinderissä (2016) ratkaisu tuki räjähtävällä tavalla esityksessä kuvattua työelämän vieraannuttavuutta. Den Andra Naturen -esityksessä (2018) maskeilla taas ilmennettiin nerokkaasti ihmisen vieraantumista eläimistä ja omasta biologiastaan.

Sapiensissa metodi ei ole yhtä tasapainossa dramaturgian kanssa. Esityksen eetos on kohdallaan ja sen näyttämökuvat kauniita, mutta näytellyt kohtaukset jäävät usein opettavaista luentaa tukeviksi kepeiksi kuvaelmiksi. Esimerkiksi Hamletin, Kolumbuksen, Napoleonin ja H. C. Andersenin sadun alastoman keisarin piipahdukset lavalla tuovat ajankohtaisten oivallusten sijaan mieleen lähinnä Albert Barillén klassisen opetusanimaation Olipa kerran ihminen (1978).

Silti kuva apinasta, joka ihmetellen katsoo itse itselleen rakentamassaan hyperteknologisessa vankilassa elävää ihmistä, on ihmiskunnan nyky­tilan metaforana pysäyttävä.

Kommentoi Facebookissa