9789511308911

Ei mikään Satumaa

Ei mikään Satumaa

Aavan meren tuolla puolen

Antti Tuuri




Uudessa teoksessaan Antti Tuuri kuvaa Suomesta 1960-luvun siirtolaisaallon mukana Ruotsiin muuttaneiden ja heidän jälkeläistensä elämää nykyajan ruotsalaisessa kansankodissa. Monet kirjan henkilöistä ovat tuttuja pari vuotta sitten ilmestyneestä  Tango­pojat-teoksesta. Siinä puolen vuosisadan takaiseen ruotsinsuomalaisuuteen paneuduttiin hanuristi Saulin bändipuuhien ja hänen kadonneen rakastettunsa Elinan ja tämän tyttären Kaijan etsimisen kautta.

Aavan meren tuolla puolen käynnistyy ikääntyneen Saulin äkillisestä kuolemasta haitarinsa viereen oman kotinsa eteisessä. Seurannutta perhekaaosta sotkee lisää isoäiti Kaijan tyttärentyttären ­Elviran katoaminen koulussaan olleen pommiuhan sekamelskassa. Tytön häviämisen syypääksi epäillään hänen turkkilaistaustaista isäänsä Raulia, jolla on käynnissä katkera huoltajuusriita entisen puolisonsa ja Kaijan tyttären Stinan kanssa.

Kirjan tarina kulkee vuorovedoin Kaijan, hänen entisen puolisonsa Petterin, Stinan ja Elinan näkökulmista kerrottuna. Kertojista Kaija on ruotsalaisessa yhteiskunnassa pärjäävä kauppatieteen maisteri ja hänen ­tyttärensä Stina peräti tohtori. Stinan isä Petteri on puolestaan viinaan menevä suurisuu, jonka ennakkoluuloisessa mielessä kukkivat seksismi ja rasismi.

Kirjan tarinaan tulee lisää vauhtia ja tilanteita kun Petteri lähtee suomalaistaustaisten hulttiokavereidensa Korpisen ja Valtosen kanssa pelastamaan Elviraa isältään.

Antti Tuuri on kirjailijana enemmän taustatöistä tarkka tarinakertoja ja sutkin puhekielen mestari kuin psykologisella syväluotauksella ja lyyrisillä ilmaisukeinoilla briljeeraava tyyli­taituri. Hänen toimintaan sidotuissa romaaneissaan elämä ja sen puitteet näyttäytyvät salaviisaasti sivupeileistä vilkuilemalla.

Tällä kertaa tarinan ratkaisua tähdellisempiä ovat rinnastus 1960-­luvun siirtolaisuuden ja nykyisen pakolai­suuden välillä sekä sukupolvet  ja -puolet ylittävien näkökulmien yhteenkietoutuminen. Niiden kautta paljastuu vanhaan siirtolaisuuteen sisältynyt sopeutumisen vaikeus ja tämän trauman eriasteinen kohtaaminen seuraavissa sukupolvissa. Samalla kun maailma on ehtinyt pyörähtää monella tavalla eri asentoon, joillekin vanha epävarmuus on koteloitunut, mikä näkyy esimerkiksi katteettomana röyhistelynä omien juu­rien ylemmyydestä.

Tangopojat ja Aavan meren tuolla puolen muodostavat arvokkaan kirjaparin suomalaisten Ruotsin  siirtolaisuudesta kertovaan kirjallisuuteen. Vielä rajummin samasta sopeutumiskitkasta kertoo ruotsinsuomalaisen Susanna Alakosken rujo alkoholistikertomus Sikalat (2006).

Tuuri on laajassa tuotannossaan käsitellyt muutenkin suomalaisten uusilla kotiseuduillaan kokemaa kivuliasta toiseutta, kuten esimerkiksi New Yorkin 1900-luvun rakennustyömaita luotaavassa Taivaanraapijoissa (2005) ja Pohjois-Amerikan kultakaivoksille ja savottamaille sijoittuvissa teoksissaan.

Jos ei ole helppoa aina pakolaisilla nyky-Suomessa, ei ole aina suomalaisillakaan maastamuuttajilla muissa maissa ja mantereilla.

Antti Tuuri ja Pohjanmaalta Amerikkaan suuntautunutta muuttoaaltoa teoksissaan käsitellyt kuvataiteilija Marjo Levlin keskustelevat suomalaisten siirtolaisuudesta Roihuvuoren kirjamessuilla 9.3.

Kommentoi Facebookissa