Etanolin käyttäminen auton polttoaineena ei ole mikään uusi asia. Nikolaus Otton ensimmäinen nelitahtimoottori kävi alkoholilla, ja Henry Fordin kuuluisa t-mallin Ford oli suunniteltu toimimaan niin etanolilla kuin bensiinilläkin.
Fortum on tuonut tänä syksynä markkinoille 98-oktaanisen bensiinin, johon on lisätty viisi prosenttia Italiassa ylijäämäviinistä tislattua etyylialkoholia eli etanolia. Teknisen palvelun päällikkö Kari Seppälä Fortumista kertoo tuotteen korvaavan tavallisen 98-oktaanisen bensiinin Nesteen asemilla suunnilleen linjan Hanko-Tampere-Jyväskylä-Joensuu eteläpuolella. Etanolibensiiniä voi tankata kaikkiin autoihin, joihin tavallinen 98-oktaaninen bensiini soveltuu.
Kyseessä on kokeilu, jota valtio tukee polttoaineverohelpotuksella ensi vuoden loppuun asti. Verohelpotuksen taustalla on EU:ssa tekeillä oleva biopolttoainedirektiivi, jonka tavoitteena on lisätä uusiutuvien energiamuotojen osuutta bensiinissä ja dieselissä asteittain vuodesta 2005 lähtien.
Etanolin käyttäminen auton polttoaineena ei ole mikään uusi asia. Nikolaus Otton ensimmäinen nelitahtimoottori kävi alkoholilla, ja Henry Fordin kuuluisa t-mallin Ford oli suunniteltu toimimaan niin etanolilla kuin bensiinilläkin. Fordin ajatuksena oli myydä todellista kansanautoa, jota viljelijät voisivat käyttää omalta tilaltaan saamallaan polttoaineella. Etanoli oli myös tärkeä bensiinin jatke ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana.
Nykyisin suurimpia polttoaine-etanolin käyttäjiä maailmassa ovat Brasilia ja Yhdysvallat. Brasiliassa käynnistettiin 70-luvun öljykriisin seurauksena ohjelma, jossa osa sokeriruokojen tuottamasta sokerista käytettiin alkoholiksi ja autojen polttoaineeksi. Enimmillään alkoholia käytettiin polttoaineena enemmän kuin bensiiniä. Yhdysvalloissa alkoholin polttoainekäytöllä pyritty lähinnä parantamaan suurkaupunkien ilmanlaatua.
Suomen uudessa ”viinabensassa” on viisi tilavuusprosenttia alkoholia, saman verran kuin keskioluessa. Fortumin Kari Seppälän mukaan monissa maissa tavallinen kymmenen prosentin alkoholiosuus bensiinissä ei ole Suomen ja EU:n nykylainsäädännön puitteissa mahdollista.
Brasiliassa tavallinen lisäys on nykyisin 24 prosenttia, mutta siellä on myös autoja, jotka kulkevat seoksella, jossa on 95 prosenttia etanolia, viisi prosenttia vettä ja bensiiniä vain denaturointitarkoituksessa. Yhdysvalloissa tavallinen lisäysprosentti on kymmenen, mutta sen ohella sieltä saa laatuja, joissa on 85 tai 95 prosenttia etanolia.
Ruotsissa on kaupunkiliikenteessä busseja, joiden polttoaineena käytetään dieselseosta, jossa on 15 prosenttia etanolia.
Etanoli on polttoaineena korkeampioktaanista kuin bensiini. Sitä voidaankin käyttää korvaamaan lyijyä niissä maissa, joissa lyijyä vielä käytetään polttoaineen lisäaineena.
Toisaalta etanoli sisältää happea, ja sillä voidaan korvata polttoaineen happipitoisuuden lisäämiseen käytettyä metyylitertiääributyylieetteriä eli mtbe:tä. Tätä yhdistettä epäillään syöpää aiheuttavaksi, ja esimerkiksi Kaliforniassa sen käyttö polttoaineessa kiellettiin sen jälkeen kun sitä oli löydetty pohjavedestä.
Etanolin etuna on myös se, että se sitoo polttoaineeseen päässyttä vettä ja estää näin auton polttoainejärjestelmän jäätymistä. Etanolilla on alhaisempi polttoarvo kuin bensiinillä, mutta pienissä lisäysmäärissä tällä ei ole käytännön vaikutusta polttoaineenkulutukseen.
Etanolin hinnasta ja valmistuskustannuksista käydään maailmalla kiihkeää keskustelua. Toista ääripäätä edustaa Yhdysvaltojen öljyteollisuuden tutkimuslaitoksen laskennallinen tutkimus, jonka mukaan Yhdysvalloissa yhden etanoliyksikön tuottamiseen maissista kului 2,2-kertainen määrä energiaa. Ruotsissa puolestaan etanolia vehnästä valmistava Agroetanol ilmoittaa tuottavansa käytettyyn energiaan nähden noin 2,7-kertaisen määrän etanoliin sitoutunutta energiaa.
Brasilia on olemassaoleva esimerkki markkinatilanteesta. Siellä vuonna 1998 bensiinin hinta vapautettiin säännöstelystä ja polttoaine-etanolin tuotantotuki poistettiin. Tämän jälkeen etanolipolttoaineen hinta ajokilometriä kohti on vapaassa kilpailutilanteessa laskenut 25–50 prosenttia alemmaksi kuin bensiinin.
Etanoli on nykykokemusten valossa erittäin hyvä vaihtoehto bensiinille polttoaineena. Huoli fossiilisten polttoaineiden loppumisesta on vaihtunut huoleen niiden jatkuvan polttamisen aiheuttamista muutoksista ilmakehässä. Uusiutuvat polttoaineet tarjoavat ratkaisun tähän ongelmaan.
Suomalaisen yhteiskunnan kannalta etanolin käytöstä polttoaineena
on muutakin hyötyä. Etanolin tuotanto biomateriaalista keskikokoisissa yksiköissä tarjoaisi vakaata työllisyyttä seuduilla, joilla on pulaa työpaikoista. Myös kansantalouden kannalta olisi edullista, jos kallista ja kansainvälisen politiikan ja suhdanteiden mukaan ailahtelevaa tuontienergiaa voitaisiin korvata paikallisella vakaalla energialla.
Petteri Pavas
