Kirjoittanut Tuomas Rantanen

Valkovuokko

Lukuaika: < 1 minuutti

Valkovuokko

Poliittinen kasvi: Jos valkovuokon kukinta alkaa näin aikaisin se voi hyvinkin olla jo lähes kokonaan ohi äitienpäivään mennessä.

Suomessa nimenomaan äitienpäivän juhlakukaksi mielletty valkovuokko (Anemone nemorosa) on etenkin Etelä-Suomessa erittäin yleinen. Se on  monivuotinen luonnonkasvi, joka viihtyy ravinteikkaalla maalla, valoisissa metsissä ja niityillä. 

Valkovuokon varsi on 10–20 senttiä pitkä ja sen kaunis kukka koostuu yleensä kuudesta terälehdestä. Jostain syystä toisinaan terälehtiä voi kuitenkin olla viisi tai vaikka kahdeksan.

Toisin kuin esimerkiksi sinivuokko, valkovuokko lisääntyy siementen ohella levittämällä juurakkoa ja maavartta maan alla. Silti se on Oulun ja Lapin lääneissä rauhoitetttu. 

Leskenlehti, sinivuokko ja valkovuokko ovat Suomessa kevään heräämisen merkkejä. Valkovuokon ensimmäiset kukat ovat perinteisesti ilmestyneet huhtikuun loppupuolella. Kukinta on yleensä ollut parhaimmillaan juuri toukokuun toisena sunnuntaina vietettävän äitienpäivän tienoilla.

Ilmeisesti ilmastonmuutoksen takia kukkimisen ajankohta vaikuttaa kuitenkin viime vuosina muuttuneen.

Esimerkiksi Luonto-Liiton vuosittaiseen Kevätseurantaan lähetettyjen yleisöbongausten mukaan ensihavaintojen keskiarvot ovat aikaistuneet 10 vuoden aikana. Ensimmäiset kukat tulevat usein jo huhtikuun alkupuolella, lämpiminä keväinä ihan ensimmäiset on havaittu jo maaliskuussa. 

Jos kukinta alkaa näin aikaisin se voi hyvinkin olla jo lähes kokonaan ohi äitienpäivään mennessä.

Valkovuokon kukinnan tämän vuoden osumisesta äitienpäivään saadaan ennakkotietoja jo huhtikuun kuluessa. Havaintoja Kevätseurannan yhteiseen aineistolaariin voi toimittaa kuka tahansa. Seurattavia kasvi- ja eläinlajeja on yhteensä liki viisikymmentä. Varsinaisen Kevätseurannan rinnalla lapsille on oma kahdentoista helpoimman lajin Kevättuuli-havaintolomakkeensa.

Jo 1960-luvun alusta lähtien toteutetun Kevätseurannan tiedot on talletettu vuodesta 1993 alkaen Luonnontieteelliseen keskusmuseoon. Havaintojen avulla pystytään vertailemaan kevään alkamista ja edistymistä eri vuosina. Samalla voidaan tutkia lajien runsautta, johon tietenkin vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin ilmastomuutos.

Lisätietoja: www.luontoliitto.fi/kevatseuranta. Kevätseurannan nettilomake löytyy osoitteesta www.hatikka.fi/kevatseuranta

Huhtikuussa Kevätseurannan tuloksista kerrotaan myös YLE:n aamutelevisiossa 2.4., 16.4. & 30.4. kello 7.55.

Tuomas Rantanen