Kirjoittanut Kimmo Jylhämö

Uusi iskulause: Alas kasvu

Lukuaika: 2 minuuttia

Uusi iskulause: Alas kasvu

15 neuvoa kasvun purkamiseksi.

Serge Latouchen kirja Jäähyväiset kasvulle vaatii luopumista kasvusta. Voima koosti kirjasta degrowth-ajattelun teesit.

1. Luovutaan uskosta luonnonherruuteen. Siirrytään elämään sopusointuisasti osana luontoa, saalistajan ajattelutavasta puutarhurin ajattelutapaan.

2. Omaksutaan ekologinen antroposentrismi, mikä tarkoittaa altruismia, sosiaalisuutta ja luonnon kunnioitusta. Tämä käynnistää myös vuoropuhelun muiden kulttuurien kanssa.

3. Rajoitetaan markkina-ajattelua. Nykyinen talousjärjestelmä luo keinotekoisia puutteita ja tarpeita omimalla ja kaupallistamalla luonnon ja muuttamalla siten luonnollisen runsauden niukkuudeksi.

4. Muutetaan rakenteet. Tuotantokoneiston ja sosiaalisten suhteiden on muututtava uusien arvojen mukaisiksi.

5. Jaetaan varallisuus uudelleen. Rikkaudet ja luonnonvarojen hyödyntämismahdollisuudet on jaettava uudelleen sekä pohjoisen ja etelän maiden kesken että jokaisen yhteiskunnan sisällä luokkien, sukupolvien ja yksilöiden kesken.

6. Palautetaan paikallistalous. Valtaosa yhteisön tarvitsemista tuotteista on valmistettava yhteisön lähellä paikallisissa yrityksissä, joiden toiminta rahoitetaan yhteisön keräämin varoin.

7. Vähennetään energian tuhlausta neljäsosaan nykyisestä. Tähän päästään muun muassa négaWatt-yhdistyksen ehdottamin keinoin.

8. Vähennetään tuotantoa. Palautetaan ekologinen jalanjälki yhden planeetan kokoiseksi tai pienemmäksi. Materiaalista tuotantoa on siis vähennettävä 1960–70-luvun tasolle. Jos tuottavuus nousee, lyhennetään vastaavasti työaikaa ja luodaan työpaikkoja, kunnes työttömyys on voitettu.

9. Tuetaan suhdehyödykkeiden tuotantoa. Suhdehyödykkeitä ovat esimerkiksi ystävyys ja erilaiset taidot.

10. Lisätään uusiokäyttöä ja kierrätystä. Kiivasta tuhlausta on vähennettävä, tuotteiden suunniteltu vanhentuminen estettävä ja kierrätettävä jätteet, joita ei voi sellaisenaan käyttää uudestaan.

11. Ratkaistaan demokratian paradoksi. Mitä pienempi poliittinen yksikkö on ja mitä suoremmin kansalaiset voivat sitä hallita, sitä harvemmissa asioissa yksiköllä on suvereeni valta. Mitä suurempi politiikan vaikutusalue, sitä pienemmät ovat kansalaisten mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon.

12. Luodaan taloudellisesti autonomisia alueita. Paikallisuus edellyttää ensin pyrkimistä omavaraisuuteen ruuantuotannossa, sitten riippumattomuuden tavoittelua talous- ja rahakysymyksissä.

13. Pienten on mentävä edellä. ”Maailmanhallinnon” välttämätöntä muuttumista ja kasvun purkamiselle myötämielisiä kansallisia hallituksia saadaan vielä odotella. Sillä välin monet paikalliset toimijat ovat suoraan tai epäsuorasti ottaneet omakseen kasvuttoman yhteiskunnan hedelmällisen utopian.

14. Estetään turha innovointi. Jäädytetään teknis-tieteellinen innovointi määräajaksi, jotta voidaan arvioida vakavasti sen etuja ja haittoja ja suunnata tieteellinen ja tekninen tutkimus kohti uudenlaisia päämääriä.

15. Lisätään veroja. Verotetaan ankarasti mainontaa. Verotetaan hiilidioksidipäästöjä. Verotetaan valuuttakauppaa ja kaupankäyntiä pörssissä. Asetetaan monikansallisten yhtiöiden voitoille ylimääräinen yhteisvero verokeinottelun estämiseksi. Luodaan kansainvälinen varallisuusvero ja puretaan samalla veroparatiisit ja pankkisalaisuus. Verotetaan korkea-aktiivista ydinjätettä, jolla on pitkä puoliintumisaika. Siirretään kuljetusten aiheuttamat ympäristöhaitat kuljetusten hintoihin tarkoitukseen sopivilla ympäristöveroilla.

Kimmo Jylhämö