Tämä ei ole taidetta

Lukuaika: 2 minuuttia

Tämä ei ole taidetta

Taiteilija voi nykyisin olla yrittäjä tai työtön, mutta silloin taiteilija lakkaa olemasta taiteilija.

Sosiaali- ja terveysministeriön uuden esityksen mukaan apurahan saajat velvoitetaan tulevaisuudessa ottamaan yrittäjäeläkevakuutus (YEL). Taiteilijasta tulee silloin yrittäjä, mikä taas heikentää mahdollisuuksia työttömyysturvaan.

Viranomaiset tulkitsevat tosin jo nykyään halutessaan taiteilijana olemisen työksi. Työjaksojen välillä ei voi saada työttömyysturvaa.

Viranomainen voi myös ilmoittaa, että taiteilija on yrittäjä. Taiteilija ei kuitenkaan voi saada starttirahaa, koska toisaalta taiteellinen toiminta ei voi olla kannattavaa.

Vähemmästäkin menevät jauhot suuhun.

Dolores (nimi vaihdettu) sai tuta työvoimaviranomaisen mielivallan ja tippui kaikkien turvaverkkojen läpi. Hän on neljän kuukauden koeajalla, jonka aikana hän ei saa tehdä taidetta tai menettää oikeutensa työttömyysturvaan.

Turhautumisensa voi onneksi purkaa uuninpellille. Dolores ryhtyi vaivaamaan taikinaa leiväksi, mutta kiinnostuikin sen sitkeydestä ja venymisominaisuuksista.

Tuloksena syntyi syötäväksi vaatimattomia kämpyröitä, jotka herättivät Doloresin kysymään missä menee ruuan ja taiteen raja. Tämä on sikäli kiusallista, että työvoimaviranomainen voi tulkita epäonnistuneet kakkuset taiteiluksi, josta seuraa ehdonalaisen jatkuminen hamaan tulevaisuuteen.

Dolores laittoi kiistanalaiset tuotokset vitriiniin. Kuivataikinakysely tiedustelee nyt katsojalta, ovatko ne taidetta. Mistä tässä on kysymys?

”Suivaantumisesta”, sanoo Dolores, ”nyt meni liian pitkälle”, kuten yksi näyttelyn kaltaisen hankkeen esillä olevista taikinateoksistakin ilmoittaa.

”Tarkoitus on kysyä, onko tällaisessa työvoimapolitiikassa mitään järkeä ja kyseenalaistaa viranomaisten harjoittaman mielivallan tarpeellisuus sekä kartoittaa yleistä mielipidettä taiteilijatittelin työllistävyydestä ja taiteilijuuden rajoista. ”

Taikina on oivallinen taidemateriaali, koska se on halpaa. Ja jos viranomaisen mielestä Kuivataikinakyselyn kuivaneet taikinakikkareet ovat liian taiteellisen oloisia, voi niiden kertoa olevan vaikka vain tavallista jännempiä öylättejä.

Työttömien taiteilijoiden tilanteen helpottamiseksi Dolores esittelee ajatuksen taidevoimasta työvoiman lisäksi. Taiteen keskustoimikunta voisi tehdä työviranomaisten kanssa yhteistyötä keksiäkseen tapoja työllistää työttömiä taiteilijoita.

Taiteilijoita koulutetaan Doloresin mielestä liikaa – kaikille ei riitä töitä. Ihmisillä on peruskoulusta päästyään tarve tehdä jotain taiteellista. Tämä johtunee siitä, että koulussa opetetaan liian vähän aineita, jotka ovat itsessään palkitsevia kuten kuvaamataito, musiikki tai liikunta. Kielet ja matemaattiset aineet palkitsevat silloin, kun niissä menestyy.

Kuivataikinakyselyllä Dolores haluaa herättää keskustelua. ”Asiastahan ei puhuta julkisesti. Työttömät taiteilijat eivät halua esiintyä mediassa ongelmien välttämiseksi. Ja kun asia ei ole esillä, siitä ei puhuta”, selittää Dolores.

Doloresin mukaan työvoimaviranomaiset eivät ymmärrä millaista taiteilijan arki on. He eivät käsittele ihmisten asioita vaan ihmisiä asioina. Asiaan on haettu oikaisua oikeusasiamiestä myöten, mutta toistaiseksi huonolla menestyksellä.

Jos Doloresille käy niin onnellisesti, että hänet hyväksytään työttömyysturvan piiriin, hän ei saa työttömänä ollessaan todistettavasti tehdä tai suunnitella taidetta, esitellä aiemmin tekemiään teoksia, osallistua taidekilpailuihin eikä anoa apurahoja.

Toisin sanoen, hän ei saa hakea töitä, hänen täytyy katkaista kaikki luova toiminta eikä hän saa ylläpitää ammattitaitoaan.

Dolores ei ole yksin. Taiteen keskustoimikunnan kotisivujen mukaan Suomessa oli vuoden 2003 huhtikuussa 3172 työtöntä taiteilijaa eli noin 18,5 prosenttia taiteilijoista. Asiantuntevalta lakimieheltä asiaa kysyttäessä saadaan onneksi tietää, että kaikkien asema ei ole yhtä nurinkurinen kuin Doloresin.

Näyttää kuitenkin siltä, että lain tulkinta vaihtelee eri puolella maata ja selvää ohjeistusta lain kiemuroihin ei aina ole tarjolla. Yleensä on mahdollista järjestää näyttelyitä työttömänäkin.

mainos

Dolores ei halua esiintyä omalla nimellään.

Hän sanoo, että hänen asiansa ovat jo valmiiksi monella mutkalla, eikä hän kaipaa julkisuutta. ”Nimellä esiintyminen vaarantaisi mahdollisuuteni päästä työttömyysturvan piiriin. Hankkeeni voidaan tulkita näyttelyksi, vaikka kyselyyn vastaajien enemmistö ei pitäisi esillä olevia kappaleita taiteena.”

Leivonnan tulokset ovat esillä näyttelyn tapaisessa hankkeessa Helsingin Aralis-galleriassa, Hämeentie 135, Arabiakeskus, 17.2.–12.3.

www.kuivataikinakysely.greatnow.com

Veli Koskinen

  • 9.9.2009