Suomen lahja Amerikalle

Lukuaika: < 1 minuutti

Suomen lahja Amerikalle

Vaekka mualiaman myrskyt meitä tuuvittaa, niin vapaus se varmasti voettaa.

Hiski Salomaa ei ollut ennen sotia valkoisen Suomen suosiossa. Salomaa muutti jenkkeihin vuonna 1909 ja liittyi siellä WWI:hin, kansainväliseen syndikalistiseen ammattiyhdistykseen. Ensimmäisen maailmansodan hän vietti vankilassa vakaumuksellisena aseistakieltäytyjänä. Sotien jälkeen suomalaisiin upposi Salomaan vuosina 1927–1931 taltioitu, 18 kappaletta sisältänyt tuotanto.

Suomi oli väsynyt sotiin ja vapautta kaihottiin sekä työväen- että porvariston puolella.

Pekka Tiilikainen muistelee Ylen elävässä arkistossa aikansa superhittiä, Lännen lokaria ja sitä, kuinka Hella Wuolijoki pajautti levyn vasaralla rikki Tarvajärven aamukahviohjelmassa.

”Huumorintajuisena kansalaisena” tunnettu Wuolijoki ilmoitti, että oli kyllästynyt kappaleeseen ja sen soittaminen Ylessä saa loppua.
”Hän ei tiennyt, että olin jo ottanut siitä kaksi kopiota”, Metsäradio-ohjelmaa sotien jälkeen toimittanut Tiilikainen myhäilee.

”Soitimme sitä erityisesti silloin kun Hella oli matkoilla.”

Hiski Salomaan syntymästä 120 vuotta 17. toukokuuta. Ylen Elävän arkiston Hiski Salomaa -kokonaisuus osoitteessa www.yle.fi/elavaarkisto.

Susanna Kuparinen & Elsi Hyttinen

  • 3.5.2011