Kirjoittanut Tuomas Rantanen

Siili

Lukuaika: 2 minuuttia

Siili

Poliittinen eläin: Satujen piikikäs puuhailija ja kotipihojen tuhiseva vierailija on hämärässä liikkuva hyönteissyöjä.

Satujen piikikäs puuhailija ja kotipihojen tuhiseva vierailija on hämärässä liikkuva hyönteissyöjä. Sille maistuvat myös madot, sammakot, sisiliskot, linnunpoikaset ja jopa käärmeet. Kasviksista taas esimerkiksi pähkinät, marjat, sienet ja siemenet.

Eurooppalainen siili (Erinaceus europaeus) elää suurimmassa osassa läntistä Eurooppaa. Suomessa sitä tavataan ainakin Kainuun korkeudelle asti.

Liki muuttumattomana yli 15 miljoonan vuoden ajan säilynyt siili on evoluution mallikappale hyvästä selviytymiskyvystä. Suomessa laji on levinnyt ihmisen mukana niin sanottuna kulttuurilajina, ja se elää nimenomaan ihmisen vaikutuspiirissä.

Aikuisen siilin pituus on 20–30 senttimetriä ja sen paino vaihtelee 500 gramman ja puolentoista kilon välillä. Pulskimmillaan yksilöt ovat ennen horroksessa viettämäänsä talvea.

Siili suojautuu saalistajilta käpertymällä keräksi piikeiksi jäykistyneiden selkäkarvojen suojaan. Siilin luontaisista vihollisista mäyrä selvittää esteen pitkillä kynsillään. Kettu taas pärjää yleensä nopeudellaan.

Siilin piikistä tulee ikävä haava, joka helposti tulehtuu. Tämä oli hyvin tiedossa ystävälläni, jonka kanssa kerran illalla kävelin Helsingin Taka-Töölössä. Silloin yksinäinen siiliressukka lähti ylittämään Mannerheimintietä autovirran hetkeksi pysähdyttyä punaisiin valoihin.

Vaikka siili kykenee juoksemaan jopa kaksi metriä sekunnissa, ainakaan tämän yksilön kulttuurisopeutuminen ei varoittanut vaarasta ajoissa. Eläinrakas ystäväni juoksi hengestään piittaamatta autojen eteen ja juoksi siili kourissaan lähimpään kukkapuskaan. Käsiin ei jäänyt haavan haavaa.

Juuri autot siiliä uhkaavatkin. Ne kärsivät viheralueiden pirstoumisen ohella myös ravintoketjussa kasaantuvista ympäristömyrkyistä ja melusta.

Ilmastonmuutos saattaa laajentaa siilin levittäytymistä pohjoisempaan. Samalla säätilojen epävakaistuminen tuottaa lisääntyviä ongelmia kaikille talvisiin horrokseen vaipuville eläimille.

Tuula Nyströmin ja Tiina Kinnusen tuoreessa Eurooppalaisen siilin suojelu ja hoito -teoksessa (Sammakko, 2009) kerrotaan tarkemmin siilin elintavoista ja hoitamisesta.

Luonnonvaraista eläintä ei saa vangita lemmikiksi. Eläinsuojelulain mukaan avun tarpeessa olevaa luonnonvaraista eläintä on kuitenkin autettava. Silloin on tärkeää tunnistaa ongelma ja löytää oikea auttamisen tapa. Tässä Nyströmin ja Kinnusen siilikirja on oiva manuaali.

Minulle ainakin oli uutta, että siilillä on tapana vaahdottaa sylkeään kuin sillä olisi vesikauhu. Se liittyy siilin kitalaessa olevan kemiallisia aineita erittävän Jaakobin elimen toimintaan. Mutta sen kai ovat kuulleet jo kaikki, että siilille ei saa antaa maitoa. Siili on laktoosi-intolerantti ja saa maidosta masun kipeäksi.

Tuomas Rantanen