Jukka Perko: Streamline Jazztet. EMI Finland Blue Note 2012.
Levynkannessa olevassa kuvassa Jukka Perko, Teemu Viinikainen, Teppo Mäkynen ja Ville Herrala heittävät tikkaa. Tikkataulu on ripustettu koivun runkoon ja koivu on aivan veden partaalla. Laattakivet viittaavat kuitenkin siihen, ettei tässä ihan umpilandella olla. Mieleen tulee Alppipuisto Stadista. Mutta koivu kuin koivu, rantsu kuin rantsu!
Yhtye soittaa Brubeckia, Rodgersia, Powellia, Carteria, Greenia, Youmansia, Boulangeria. Myös Mäkystä, Laihasta ja Monosta.
Kaikki soittajat ovat soittimiensa virtuooseja, mutta nyt nautiskellaan pelkästään, eikä ”väläytellä”.
Haitaria ei tarvita, koska Jukka Perkon alttosaksofoni porautuu suoraan sydämeen. Eikä tämä sellaista musiikkia edes olekaan. Jazzia tämä on – kaunista sellaista. Sellaista, joka istuu suomalaiseen mielenlaatuun.
Tämä levy aiheuttaa auvoisan olotilan ainakin meikäläisessä romantikossa.
”Kaunis ja kaihoisa katse…” on Eino Partasta, jota levyllä ei ole, mutta nyt rupesin jo sitäkin hyräilemään. Eläköön tunnelmointi!
Jukka Perko: Streamline Jazztet.
EMI Finland Blue Note 2012.
Viisi tähteä.
Pertti Laesmaa
