Punaista mattoa pitkin elokuviin

Lukuaika: 2 minuuttia

Punaista mattoa pitkin elokuviin

Kokeneet auteurit hallitsivat tänä vuonna Cannes’n elokuvajuhlien kilpailusarjaa.

KOKENEET AUTEURIT hallitsivat tänä vuonna Cannes’n elokuvajuhlien kilpailusarjaa: puolet tekijöistä on astellut jo aikaisemmin Lumiere-salin punaista mattoa salamavalojen räiskeessä. Kultaista Palmua tavoittelivat jälleen Gus Van Sant, Jim Jarmusch, Wim Wenders, Hou Hsiao-Hsien ja ennakkosuosikkina Michael Haneke. Palkinnon voittivat kuin yllättäen veljekset Jean-Pierre ja Luc Dardenne elokuvallaan L’enfant.

RUNSAASEEN JOUKKOON mahtuu aina myös vähemmän tunnettuja nimiä, pieniä helmiä ja ajankohtaisia yhteiskunnallisia ja poliittisia aiheita, jotka jäävät helposti valtavirran jalkoihin. Juhlien kylkiäisenä nähdään yksi alan suurimmista elokuvamarketeista, jossa pelkästään yhden päivän aikana on parisensataa näytöstä, joten päiväohjelmassa riittää yliviivattavaa.

Vuosittain kilpailusarjassa on elokuva, josta kuhistaan. Meksikolaisen Carlos Reygadasin tummasävyisen Batalla en el cielo -elokuvan (Battle in Heaven) suorasukaiset seksikohtaukset herättivät ennakkokohun, ja epätasainen, rankka kokonaisuus jakoi mielipiteitä kiivaasti. Samalla Japón-ohjaaja Reygadas kuitenkin tunnustettiin omaperäiseksi tekijäksi. Vähemmällä kohulla tällä kertaa pääsi Lars von Trier, jonka Amerikka-trilogia aiheuttaa säännöllisesti yhdysvaltalaistoimittajissa syvää paheksuntaa.

LATINALAISEN ELOKUVAN NOUSU näkyi runsaana tarjontana niin virallisessa ohjelmassa kuin marketissakin. Un Certain Regard -sarjassa nähty Juan Solanasin esikoisohjaus Nordeste kertoo ranskalaisnaisen (Carole Bouquet) adoptiolapsen hakumatkasta Argentiinaan. Vahvasti näytellyssä elokuvassa puhuttelevat kulttuurierojen rankka vastakohtaisuus sekä lapsikaupan monet kasvot. Tunnelmaa tukee visuaalisesti upea, rauhallinen kerronta.

Laittomat siirtolaiset ovat muuttuneet osaksi eurooppalaista arkipäivää – Italiassa ongelma on valtava. Marco Tullio Giordanan (La Meglio Gioventu eli The Best of Youth) ajankohtainen draama Quando Sei Nato non Pupo Piu Nascondeti (Once You’re Born) lähestyy aihetta pojan vielä ennakkoluulottomasta näkökulmasta ja ansaitsee paikkansa kilpailusarjassa. Meren varaan joutunut vauraan perheen poika pelastetaan kiikkerälle pakolaislaivalle, joka hädin tuskin pysyy liikkeessä. Matka takaisin Italiaan on vaarallinen ja muuttaa monen tulevaisuuden.

EUROOPAN NYKYTODELLISUUS näyttäytyy myös markettivalikoimassa. Dokumenttiohjaaja Saul Dibbin esikoispitkä Bullet Boy on realistinen ja rankka syväluotaus Itä-Lontoon todellisesta ongelmasta, katujengeistä ja väkivallan kierteestä. Pääosassa vakuuttaa Ashley Walters, jolla on omakohtaisia kokemuksia nuoren rikoksentekijän vaikeasta paluusta yhteiskuntaan. Sodankylään tulevien Dardennen veljesten L’enfant käsittelee sekin eurooppalaisnuorten nykypäivää, köyhyyttä ja vastuuttomuutta.

Kilpailusarjan pieniä makupaloja on Hineer Saleemin mainio Kilometre Zero. Se keskittyy Iranin ja Irakin väliseen sotaan, johon vastahakoinen kurdimies joutuu pakotettuna mukaan. Komein kuvin etenevä kerronta tarkastelee koomisesti niin sotaa kuin arabien ja kurdien välistä syvää vihaa. Elokuva päättyy kaikenkattavasti vanhaa isää lainaten:

”Menneisyytemme on surullinen. Nykyhetkemme on traaginen. Onneksi meillä ei ole tulevaisuutta.”

Kirjoittaja on Suomen elokuva-arkiston suunnittelija, kuuluu Rakkautta & Anarkiaa -festivaaliryhmään ja kokoaa ohjelmistoa muun muassa Nainen vai Artisokka -tapahtumaan.

Kirsi Raitaranta

  • 9.9.2009