Uutisissa siviilipalvelus, työaikadirektiivi, Nato-kanta, Mehmed Tarhan ja Ras Sabur.
Nato-kielteisyys ei ole analyyttista
Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen vaatii Keskuskauppakamarin Brief-lehdessä (3/2006), että kysymys Suomen Nato-jäsenyydestä on nostettava pöydälle vasta eduskuntavaalien jälkeen. Vaalien alla nimittäin ”on epätodennäköistä, että keskustelu on analyyttistä”.
Samoihin aikoihin puhemies Lipponen kehui aikaansaannoksiaan keskustelun hillitsemiseksi myös työpaikallaan eduskunnassa. Kun kokoomuksen Jyri Häkämies väitti Suomen Kuvalehdessä, että Lipponen ei ole kehittänyt eduskunnan työtapoja riittävästi, puhemies lähetti kaikille kansanedustajille kirjeen, jossa hän kertasi vaalikauden aikaina tapahtunutta kehitystä.
”Kuluvalla vaalikaudella on suhteessa valtioneuvostoon pyritty selkeästi noudattamaan parlamentaarista käytäntöä: eduskunnan luottamuksen varassa toimiva hallitus johtaa eduskunnan työtä. Eduskuntalähtöisiä toimintamuotoja, kuten ajankohtaiskeskusteluja ja eduskunnan edellyttämiä selontekoja on pyritty vähentämään”, Lipponen kirjoitti.
Parlamentarismin periaatteiden mukaan hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta. Se, että hallitus johtaisi eduskunnan työtä ja että ajankohtaiskeskustelut tai selonteot olisivat parlamentaarisen käytännön vastaisia, lienee kuitenkin hieman kiistanalainen tulkinta parlamentarismista. Vaikka mitäpä sitä turhia keskustelemaan ja selontekoja edellyttämään, kun kerran luotetaan siihen, että hallitus tekee aina oikein.
Elias Krohn
_______________
Ras Saburin puutarha tuhottiin
Voima-lehti kirjoitti maaliskuussa jamaikalaisesta parantajasta Ras Saburista, jonka perustama Yaomega-järjestö auttaa köyhiä tansanialaisia hoitamaan itseään luonnonlääkkeillä ja terveellisellä ravinnolla.
Saburi otti yhteyttä syyskuun lopussa. Hän kertoi, että Tansanian poliisi oli tuhonnut hänen maatilansa.
”He hajottivat kaikki kolme asuinrakennusta maan tasalle, kaatoivat mango- ja papaijapuut, tuhosivat vihannespenkit ja repivät yrtit maasta. Kaunista puutarhaa ei ole enää olemassa”, Saburi kertoi.
Poliisi oli perustellut toimintaansa sillä, ettei Saburilla ole viljelyslupaa kyseiselle maa-alueelle. Maan omistaa Tanzanian Agricultural Society (TASO). Saburin mukaan lupa viljelyksiin on saatu sekä TASO:lta että Arushan aluehallinnolta.
Saburi aikoo viedä asian oikeuteen. Ennen poliisihyökkäystä Saburi tuli täysin omavaraisesti toimeen pienen maatilkkunsa antimilla. Ympäristön asukkaille antamistaan hoidoista hän ei pyytänyt rahallista korvausta, sillä hän pyrki elämään kokonaan rahatalouden ulkopuolella.
Nyt Saburi elää Arushan kaupungin liepeillä käytännössä työttömänä ja asunnottomana.
Rastafarien maailmankatsomusta seuraava Saburi saapui Tansaniaan 1980-luvulla pienen jamaikalaisryhmän mukana. Hän halusi perustaa eräänlaisen mallikylän, jossa ihmiset eläisivät luonnonmukaista ja omavaraista elämää.
Jukka Huusko
_______________
Mehmet Tarhanille uusi vankeustuomio
Turkin ensimmäinen aseistakieltäytyjä Mehmet Tarhan, 37, on saanut 25 kuukauden vankeustuomion. Sivasin sotilastuomioistuin antoi tuomion lokakuussa. Aiemmin Tarhanille oli määrätty neljä vuotta vankeutta, josta hän suoritti useita kuukausia Sivasin sotilasvankilassa. Tapauksen saamaan suuren kansainvälisen huomion jälkeen Tarhanille järjestettiin uusi oikeudenkäynti, jonka aikana hän on ollut vapaa.
Tarhania ei ole vielä vangittu. Amnesty International on ilmoittanut pitävänsä Mehmet Tarhania mielipidevankina, mikäli hänet vangitaan.
Turkissa on pakollinen 15 kuukauden asevelvollisuus, jota ei voi suorittaa siviilipalveluna. Tarhanin jälkeen myös jotkut muut miehet ovat ilmoittaneet viranomaisille kieltäytyvänsä asepalvelusta.
Kristiina Koivunen
http://web.amnesty.org/library/index/engeur440362005
_______________
Uusi työaikadirektiivi sallisi pitkät työviikot
EU:n puheenjohtajamaa Suomi on laatinut esityksen EU:n työaikadirektiivin uudistamiseksi. Taustalla on EU-komission aiempi kiistelty esitys, jonka ay-järjestöt katsoivat myötäilevän liikaa työnantajapuolen intressejä ja sisältävän selviä huononnuksia työntekijöiden asemaan.
Direktiivissä säädetään enimmäistyöajoista EU:n alueella. Suomen uusi esitys ei poikkea -komission ehdotuksesta niin sanotun ”opt-out”-mahdollisuuden suhteen. Jäsenmaiden olisi edelleen mahdollista poiketa direktiivin asettamasta 48 viikkotunnin maksimista sopimalla pidemmästä työviikosta kansallisesti työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Toinen kiistakysymys, työntekijän päivystysajan laskeminen työajaksi, jää Suomen esityksessä myös ilman selkeää ratkaisua. Aiemmin Euroopan parlamentti vaati, että kaikki päivystysaika, jolloin työntekijä on työnantajan käytettävissä, tulisi laskea työajaksi. Suomen esityksen mukaan tästäkin asiasta sovittaisiin kansallisesti.
Työaikadirektiivin uudistus on ollut vireillä jo kahden vuoden ajan. Suomi pyrkii saamaan esityksensä läpi 7. marraskuuta järjestettävässä ylimääräisessä ministerineuvoston kokouksessa. Sen jälkeen esitys palaa parlamentin käsittelyyn.
Miika Saukkonen
_______________
Sivareille kunnon hommia
Työministeriön työryhmä esittää, että siviilipalveluksen nykyisestä 395 vuorokauden palveluajasta irroitettaisiin kuukausi, jota voitaisiin hyödyntää erillisinä kertauskoulutusjaksoina. Esitys lähtee laajalle lausuntokierrokselle.
Työministeri Tarja Filatovin mukaan näin voitaisi tukea sitä, että samalla sivareiden paljon moitittua peruskoulutusta ollaan muuttamassa käytännöllisempään suuntaan. Lyhyillä lisäkursseilla voitaisiin päivittää peruskoulutusjaksolta saatuja valmiuksia. Ne voisivat liittyä esimerkiksi ensiaputyöhön tai ympäristöuhkien torjuntaan.
Jatkossa myös uusia palveluspaikkoja olisi nykyistä helpompi hyväksyä. Asumiskustannuksien ongelmaan taas esitetään valtion tukea siviilipalveluspaikoille. Lisäksi ulkomailla voisi suorittaa kaksi kuukautta palveluksesta. Tällä hetkellä siviilipalveluksen osiakaan ei lain mukaan voi suorittaa edes kehitysyhteistyössä tai kriisialueilla.
”On väärin, että samaan aikaan kun valtion taholta on annettu ymmärtää, ettei siviilipalvelus olisi tarpeeksi vaativaa, ei kuitenkaan tarjolla ole ollut riittävästi mielekkäitä suorituspaikkoja”, Filatov perustelee muutospyrkimyksiä.
Tuomas Rantanen
_______________
Voima
