Uutisia muun muassa EU:n maataloustuista.
EU:n maataloustuet syyniin
Yksittäiset EU-maataloustuet tulisi rajata 300 000 euroon vuodessa, ehdotti maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel Financial Times -lehden haastattelussa kesäkuussa. Hehtaarimäärään sidotun tuen arvostelu on kasvanut sitä mukaa, kun tietoa EU-tuen saajista on vuotanut julkisuuteen.
Tukea nostavat usein äveriäät maanomistajat. Maailman rikkaimpiin kuuluva Westminsterin herttua Gerald Grosvenor sai 650 000 euroa tiloilleen vuonna 2004. Kuningatar Elisabeth II ja prinssi Charles saivat yhteensä 1,8 miljoonaa euroa.
Lontoolainen maatalousasiantuntija Jack Thurston arvioi, että ehdotus koskisi toteutuessaan noin 2 000:ta maatilaa Euroopassa. Kolme neljäsosaa sijaitsee Saksassa. Vuosittain säästyisi noin miljardi euroa. Analyysi on suuntaa-antava, sillä harva EU-maa suostuu julkistamaan tietoja tuensaajista. Thurstonin perustama nettisivusto Farmsubsidy.org kokoaa yksityiskohtaista tietoa tuensaajista kaikissa EU-maissa.
Kansalaisjärjestöt ovat pitkään vaatineet tukimaksujen leikkaamista ja säästöjen kanavoimista ympäristönsuojeluun, maaseudun kehittämiseen, takaisin veronmaksajille tai hiv/aids-epidemian torjuntaan Afrikassa. Maksukatossa voi olla myös porsaanreikiä.
”Voi olla, että maanomistajat jakavat tilansa lohkoihin, kuten Yhdysvaltojen kokemus on osoittanut”, Thurston toteaa.
Fischer Boelin ehdotus koskee ainoastaan maatiloille myönnettävää EU-tukea. Ylikansalliset yhtiöt, kuten Arla, Danisco ja Nestlé, nettoavat edelleen ylivoimaisesti suurimmat tuet. Kesäkuussa Helsingissä vieraillut EU:n hallintokomissaari Siim Kallas vaati Suomea julkistamaan tukien saajat. Pääministeri Matti Vanhasen mukaan näin tehdään vasta pakon alla.
Henri Onodera
_______________
Vaihtori auttaa tavarat kiertoon
”Kahvinkeitin lojuu ylimääräisenä. Toimiva, keltainen, sievä. Keittää 10–12 kuppia kerralla. Lieneekö Nordica, mene ja tiedä… Vaihdossa voit tarjota esim. kirjallisuutta suomi/ruotsi/englanti tai jotakin muuta mitä ihminen saattaisi tarvita”, ilmoittaa nimimerkki Viili Vaihtori-nettisivulla
Toisen roina saattaa olla toiselle aarre. Tämä oli ideana, kun Jyrki Brandt sekä muutama hänen ystävistään avasivat toukokuun puolivälissä tavaroiden ja palveluiden vaihtamiseen keskittyvän nettisivuston. Vaihtoria ylläpidetään talkoovoimin, ilman taloudellista hyötyä.
Brandtin mukaan maailmalla oli monia foorumiesimerkkejä verkon kautta tapahtuvasta vaihtamisesta, mutta Suomessa tällaista palvelua ei vielä ollut.
”Muutamilla suomalaisilla keskustelupalstoilla on kyllä oma palsta vaihtamiselle, mutta ne eivät ole saaneet ansaitsemaansa huomiota”, Brandt kertoo.
Vaihtorilla saa lain puitteissa vaihtaa mitä tahansa tavaroita. Useimmiten kierrätyksestä ei synny kummallekaan osapuolelle taloudellista voittoa, ja palvelujen vaihtoa voi verrata pienimuotoiseen naapuriapuun. Verottajalla ei täten pitäisi olla nokan koputtamista asiaan.
Miira Rauhamäki
_______________
Homot vainon kohteena Turkissa
Van, Turkki. Kolme pakolaista, jotka odottavat Turkissa pääsyä kolmanteen maahan, ovat anoneet Vanin asianajajayhdistyksen kautta suojelua, koska turkkilaiset poliisit uhkailevat heitä. Miehet pakenivat Afganistanista ja Iranista, koska he ovat homoseksuaaleja ja joutuivat tämän takia vainon kohteeksi kotimaissaan, mutta miesten kokemukset Turkista ovat yhtä huonoja.
”Maaliskuun lopussa poliisit veivät minut ja ystäväni Ferzadin kadulta poliisiasemalle. Heidän tarkoituksensa oli vain pelotella meitä”, kertoo Hamdullah Askerzade.
”He yrittivät riisua vaatteeni, ja naureskelivat, että he haluavat tarkastaa, olenko mies vai nainen. He potkivat minua ja yrittivät ottaa kuvia kännykkäkameralla. Meidät laitettiin eri huoneisiin. Minun luonani oli 15 poliisia”, kertoo afganistanilainen Askerzade.
Hän kertoo, että homoseksuaalien on mahdotonta elää Afganistanissa. ”En saanut töitä ja perheeni häpesi minua”, hän selittää.
Elämä Turkissa ei ole yhtään sen helpompaa. Pilkan kohteeksi joutuneet miehet istuvat yleensä asunnossaan suljettujen verhojen takana ja tuntevat olevansa kuin vankilassa. He eivät ole saaneet pyynnöistään huolimatta apua YK:n pakolaisjärjestöltä UNHCR:lta, joka huolehtii Turkissa olevien pakolaisten asioista ja pääsystä kolmansiin maihin.
Nasir Kaya/DIHA
_______________
Talviset yölennot pahin saastuttaja
Yölennot vauhdittavat kasvihuoneilmiötä huomattavasti päivälentoja enemmän, osoittaa tuore brittitutkimus. Päivisin suihkukoneiden perässä kulkeva, pakokaasuista ja vesihöyrystä koostuva pilvivana eli niin sanottu tiivistymisvana heijastaa auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Öisin tätä vaikutusta ei ole, jolloin se myös vangitsee tehokkaammin maaperästä haihtuvaa lämpöä.
Vaikka yölentojen osuus Ison-Britannian lentoliikenteestä on vain 22 prosenttia, öisten pilvivanojen ympäristövaikutus on 60–80 prosenttia. Haitat vain kasvavat kylminä talvikuukausina. Tutkimuksen mukaan jopa puolet kasvihuoneilmiötä pahentavasta vaikutuksesta ajoittuu joulu-helmikuun välille.
”Jos haluat vähentää pilvivanojen vaikutusta ilmastoon, saatat haluta harkita lentoaikatauluja uudelleen”, ehdottaa tutkimusta johtanut Nicola Stuber Readingin yliopistosta Reutersin haastattelussa kesäkuussa.
Yhden lentomatkan arvioidaan saastuttavan yhtä paljon kuin henkilöauto vuodessa. Ensimmäisen viiden lentominuutin aikana turbiinit käyttävät happea saman verran kuin 17 000 hehtaaria metsää tuottaa päivässä. Lento päiväasaikaan ei silti ole edelleenkään ympäristöteko.
Henri Onodera
_______________
Voima
