Voiman ja Fifin lukijoilla on asiaa.

Vasemmisto muistaa köyhät

Miten päätoimittaja Kimmo Jylhämö viitsii väittää isojen demarien ja vasemmistoliiton olevan kollektiivisesti kiinnostumattomia ”kelkasta pudotetuista”? Molemmista puolueista löytyy varmasti kiinnostusta ja aitoa halua asiassa.

Vasemmistoliitto on viime aikoina vaatinut perusturvan nostoa 750 euroon, sadat puolueaktiivit kamppailevat peruspalveluiden puolesta lautakunnissa, valtuustoissa ja niin edelleen. Yhtä perustelematon on Jylhämön väite, että köyhistä puhutaan vain holhottavina kohteina.

Tämä on toki ollut vasemmistolle aiheellista kritiikkiä ja sitä on esittänyt muun muassa General Intellect -kollektiivi Vasemmisto etsii työtä -kirjassaan, mutta Jylhämölle on kyllä jäänyt nyt levy päälle.

Vasemmiston viimeaikaisista perustulon ja ansiosidonnaisuuden kehittämisen malleista on kirjoitettu muun muassa Vasemmistolinkin verkkosivuilla www.vasemmistolinkki.fi.

Minna Perkiö

_______________

Kukkaro kateissa

Tyttäreltäni katosi kukkaro eilen bussiin Espoossa. Oiskohan joku mahdollisesti toimittanut senkin sinne toimitukseen?

Pekka Lyytikäinen

_______________

Unohditteko sossun?

Jutut Helsingin sosiaalivirastosta loppuivat kuin seinään. Lastensuojeluun on tullut Kelasta johtaja, joka hakee tehokkuutta ja leikkaa. Kertokaa nyt jotakin sieltä.

_______________

Laulakaa ne suohon

Järjestäkää lukijaäänestys maapallon turhimmasta ja tuhoisimmasta oliosta (ihminen?) ja toisaalta hyödyllisemmästä oliosta (mato, mehiläinen, bakteeri?).

Tai järjestäkää yhdessä Greenpeacen ja asiantuntijoiden kanssa kansainvälinen oikeudenkäynti ihmistä (erikseen naiset, miehet?) vastaan, sen hyödyttömyydestä ja tuhoisuudesta (sodat ja luonnon raiskaus, atomijätteet).

Ottakaa aloite haltuunne, laulakaa vastustajat suohon, kuten Väinämöinen Joukahaisen, kiroilkaa, Perkele, muuten ei maailma kuule. Älä tapa aikaa, aika tapaa sinut!

Leo Nygren

_______________

Voimalla on ongelma

Ihan mahti lehti ja kaikkee kunnioitusta! Probleemi on siinä, et massoi on vähän vaikee saada tekee muutoksii yhtään mihinkää, jos massa ei tajuu et mistä puhutaan. Oon täysjärkinen ihminen, jota ei kiinnostanu koulun käynti, ja lopputulos on se et en osaa keskittyy lukemiseen, ja vähänki monimutkasemmas tekstis ajatus rupee harhailee niin kauas et huhhuh. Jos halutaan et muutoksii tapahtuu, nii pitäs tehä sen verran yksinkertast tekstii et tyhmimmätki ihmiset ymmärtää sen.

normi jäbis

_______________

Pidän Voimasta

Hienoja, mainiosti maailman menoa koskevia mielipiteitä ja artikkeleita. Näitä yhteiskuntaa, luontoa, koko maailmaa koskevia asioita tulisi ihmisten enemmän miettiä. Maailman luominen luonnottomaksi on väärin ja siihen on herättävä!

Mari

_______________

Ydinvoimala Skattalle

Pitkään kaavaillut putket Luoteis-Venäjältä Itämeren ja Pohjanlahden kautta – Suomi toivottavasti niihin liitettynä – Keski-Eurooppaan ja Norjaan mahdollistavat verkoston, johon kaasua voidaan toimittaa niin Siperiasta, Jäämereltä kuin Pohjanmereltä.

Hanan sulkemisesta varoittavat viestit ovat aiemminkin esimerkiksi Suomen osalta olleet yliampuvia. Maamme nykyinen verkosto kykenee toimittamaan talouksiin kaasua parin vuoden tarpeeseen. Teollisuuskäyttäjillä on kaikilla omat varaenergialähteet.

Huolta ei pitäisi aiheutua myöskään ehdotetusta sähkökaapelista Venäjän ja Kotkan välillä. Onhan Pohjolan Voima jo viimeistelämässä Estlink-yhteyttä Virosta Suomeen. Mitä enemmän on verkkoja sähkön saamiseksi sitä edullisempaa sen pitäisi olla loppukäyttäjille. Ongelmia meille tavallisille kuluttajille aiheuttavat lähinnä markkinatalouden rahastustarpeet ja keinot, jotka tulivat tutuiksi muun muassa Fortumin optiojärjestelyissä.

Venäjän vanhat ydinvoimalaitokset – kuten muuallakin maailmassa – ovat riskialttiita, mutta niitä voidaan parantaa ja käyttää vielä pitkään. Itse kannatan vaikka pientä ydinvoimalaa tänne Katajanokan itäkärkeen – ehkä perutun hotellin tilalle. Se voisi hyödyntää alueen alle louhittuja, asukkaita ja rakennuksia haitanneita luolastoja.

Ydinvoiman käyttö ei ole kiinni rikastettavissa olevan uraanin määrästä. Sitä löytyy meiltäkin, eikä haittoja tarvitse pelätä. Ydinvoima ei suinkaan ole ykköskohteena millään tuntemallani vapaustaistelu- tai terroristijärjestöllä. Insinöörinä uskon, että fuusioenergia tullaan mahdollistamaan.

Aikaa se vielä vaatii, mutta osataanhan se auringossakin. Tuulimyllytkin gsm-mastoja kauniinpina ovat tervetulleita. Energia- ja ympäristöpolitiikkaa tulisi edistää kaikin mahdollisin tavoin. Itämeren pelastamiseksi pitää toimia eikä vain puhua.

Ari Kukkonen, Helsinki

_______________

Ydinvoima on luonnollista

Suomessa halkojen polttamisessa syntyneet pienhiukkaset tappavat nykyään – ennen uusiutuvan energian laajempaa käyttöönottoa – arviolta 200 ihmistä vuosittain.

Ydinenergiasta syntyneet uudet atomit eli ydinjätteet pysyvät metallisina polttoainenipuissa, ja ne voidaan säilöä tai kierrättää polttoaineeksi uusiin reaktoreihin. Suomessa ydinenergiasta syntyneet jätteet tappavat arviolta nolla ihmistä vuosittain.

Kallioperässämme on säteilevää uraania paljon jo nyt. Se liukenee juomaveteen ja säteilee koko ajan asunnoissamme radon-kaasun välityksellä toisin kuin ihmisen tuottamat ydinjätteet. Tätä luonnollista säteilyä, joka on samankaltaista kuin ydinjätteiden säteily, on paljon enemmän kuin ihmisen tuottamissa ydinjätteissä tulee olemaan.

Maapallolta löytyy luonnollisia ydinreaktoreita, jotka tuottavat luonnollista ydinjätettä: vastaavaa kuin se keinotekoinen. Luonnon reaktoreiden ei kuitenkaan tiedetä haitanneen kenenkään terveyttä, vaikka ydinjätteet makaavat kalliossa ilman suojakuoria.

Otetaan siis energia sieltä, missä se on, ja säilötään pieni jätemäärä – tai otetaan energia sieltä, missä sitä ei juurikaan ole, ja tuotetaan tuhatkertaisesti tappavia saasteita suoraan ihmisten hengitettäväksi.

Petrus Pennanen, ydinfysiikan tohtori

_______________

Hölynpölyvoissa paistettu

Inna Latiševa on sitä mieltä, että suomalaiset eivät halua tai osaa tutustua Suomessa asuviin venäläisiin (Voima 3/2010, ”Vaikka voissa paistaisi”).

Eipä kannattaisi yleistää. Mielelläni tapaisin enemmän meillä asuvia venäläisiä, kaikki yleensä mukavia ihmisiä Venäjällä tavatessa, mutta meillä he mieluummin ovat omissa porukoissaan ja diskoissaan, eivätkä monet osaa sopeutua Suomeen tai halua opetella suomen kieltä.

Latiševan kommentit ovat järkyttävän yksisilmäisiä, häiriintyneen värittyneitä ja meitä avoimesti ja myönteisesti venäläisiin suhtautuvia suomalaisia kohtaan loukkaavia.

Reijo Härkönen, matkailutoimittaja

_______________

Juttuja verotuksesta

Verotus on keskeisin asia oikeudenmukaisemmassa yhteiskunnassa. Olisi jo syytä jonkun tehdä tutkivaa journalismia esimerkiksi Veronmaksajain keskusliitosta Teemu Lehtisineen. Kenen etuja tämä liitto oikeasti ajaa? Nimensä perusteella ikäänkuin kaikkien suomalaisten veronmaksajien – siis lähes kaikkien kansalaisten – verotusasioita.

Liitto ja Lehtinen esiintyvät usein myös verotuksen ylimpinä asiantuntijoina. Heidän keskeinen poliittinen sanomansa vaikuttaisi olevan lähes aina: verot aina vain pienemmiksi; koskaan he eivät mainitse, mitä hyviä asioita yhteiskunta verotuksella ylläpitää. Minulle on syntynyt kuva, että liitto on hyvätuloisten ja osakesijoittajien etujärjestö, jonka poliittiset päämäärät yhdessä oikeiston kanssa ovat erittäin uusliberalistisia.

Liitto ei siis todellakaan ole kaikkien veronmaksajien etujen puolustaja, vaan päinvastoin kansalaisten yhteisen hyvän hävittäjä. En ole havainnut, että valtamedioissa olisi koskaan Veronmaksajain keskusliitosta uutisoitu yhtään tutkivaa, analyyttistä juttua. Mahtaisiko Voima-lehti tehdä tämän?

Helena Rikola
_______________

Hyvä idea

Ensi hätään voit lukea Voimassa 3/2005 julkaistun Paul Alinin artikkelin ”Ideologia syö yhteisen edun”. Löytyy Voiman juttuarkistosta, fifi.voima.fi.

Toimitus

_______________

Missä vastikset?

Olen lehtenne uusi tilaaja ja kysyisin pääseekö sivuillanne katselemaan vastamainoksia.

Lauri

_______________

Netissä

Kaikki vastamainokset on julkaistu Voiman verkkolehdessä Fifissä, osoitteessa fifi.voima.fi. Sivun yläosassa on harmaa palkki, josta löytyvät linkit vastamainoksiin ja juttuarkistoon.

Toimitus

_______________

Ahneet työläiset

Kiitos erinomaisista artikkeleista köyhyyden osalta ja eriarvoisuudesta Suomessa ja Euroopassa, muun muassa Voimassa 1/2010 julkaistuista Heikki Hiilamon ja Hannele Huhtalan artikkeleista. Itsekin pidän mekkalaa usein aiheesta, kun ärsyttää kovasti omien joukkojen eli työläisten rahan ahneus.

Olen istunut oman ammattiyhdistykseni hallituksessa ja itsekin nähnyt selkeästi kuinka hyvätuloisimmat setä-ihmiset ovat siellä osanneet lyödä nyrkkiä pöytään, että akat ja nuoremmat ihmiset olisivat hiljaa. Voin vain kuvitella mitä on ollut toiminta Sata-komitean työryhmissä!

Kaisa

_______________

Kuntoutus toimi ennen

On tietysti helppo tuomita J. Miettisen tavoin (kts. Voima 3/2010 lukijaposti) kuntouttava työtoiminta sairaaksi rinnastamalla se Auschwitziin. Vaikeampaa on sanoa voisimmeko elää ilman.

Kuntouttavaa työtoimintaa alettiin järjestää kompensaationa yhteiskunnan murrokselle, jossa valtio ja kunta lakkasivat tehostamistoimiensa seurauksena työllistämästä ihmisiä, joiden ei katsottu olevan riittävän tehokkaita.

Tehokkuus edellyttää tekijöiltään, kuten Ollilan puheista tiedämme, 110 prosenttista partiolaisuutta joka aamu. On selvää, ettei meistä kaikista ole tähän.

Mikä on tällaisten ihmisten osa yhteiskunnassamme? Kuntouttava työtoiminta ei ole tähän tietenkään paras ratkaisu, mutta vaikka sitä syyllistämätöntä perustuloa odotellessa siihen lienee tyytyminen.

Oma lukunsa on sitten koko hankkeen mielekkyyttä uhkaava SATA-komiten mietintö, jota mukaillen kuntouttava työtoiminta muuttui vuoden alusta velvoittavaksi.

Tätä köyhiä nöyryyttävää sopimusta olikin sitten omalla painavalla kädellään mukana allekirjoittamassa palkansaajien etujärjestöt SAK, AKAVA ja STTK.

Veijo Wienkoop

_______________