London Variations

Lukuaika: 2 minuuttia

London Variations

Kristinusko ilmenee yhtä monessa muodossa kuin depressio.

Kristinusko ilmenee yhtä monessa muodossa kuin depressio. Erään lontoolaisen kirkon kappalainen on asennuttanut kirkkonsa kreikkalaiseen pylväikköön vesitykit, jotta hampuusit eivät voi viettää siellä öitään. Saman kirkon edessä jakaa maanantai-iltaisin haaleaa kanakeittoa ja halvalla margariinilla päällystettyjä voileipiä saksalainen laupeudensisar. Hän epäili, että asunnottomat eivät edes halua mennä töihin.

Töihin meneminen ei välttämättä ole halusta kiinni. Jos haluaa työpaikan pitää olla kansallinen sosiaaliturvatunnus, pankkitili ja vuokrasopimus. Jos yksi kortti kaatuu, kaatuvat kaikki. Työnvälitystoimisto kyllä antaa puhelinumeron, josta pitäisi saada sosiaaliturvatunnus, mutta tämä numero ei koskaan vastaa.

Sanotaan, että maailman taiteen keskus on siirtymässä New Yorkista Lontooseen. Samaa sanovat berliiniläiset omasta kaupungistaan. Yksi asia on kuitenkin varma: Lontoo syö rahaa. Se on ollut vuoron perään Moskovan kanssa maailman kalleimpia kaupunkeja.

Lontoon Spital Fields oli aikanaan pahamaineinen kaupunginosa, jossa Viiltäjä-Jack teki synkät työnsä. Nykyään se on trendikäs alue salaattibaareineen. Siellä kuitenkin sijaitsee asunnottomien kulttuurikeskus Crisis. Keskus sai alkunsa, kun Pink Floyd -yhtyeen kitaristi-vokalisti Dave Gilmour huomasi, että hän viihtyy paremmin kaksiossa kuin linnassaan. Gilmour myi linnansa ja lahjoitti siitä saadut rahat asunnottomille. Näillä rahoilla perustettiin Crisis.

Keskuksessa on mahdollisuus monenlaiseen luovaan toimintaan. Alimmassa kerroksessa on puusepän paja, jossa voi opiskella puutöitä etevän puusepän johdolla. Samassa kerroksessa voi opiskella valokuvausta. Ylempänä voi opiskella kirjoittamista kolmen kirjailijan johdolla. Talossa on ateljee, jossa haavoittuvassa asumistilanteessa olevat kuvataiteilijat voivat työskennellä.

Talossa järjestetään säännöllisesti myyntinäyttelyitä, ja siellä voi myös opiskella englantia ja muita aineita. Tarjolla on vain pikakahvia ja juomavettä, mutta Crisisissa luodaan asunnottomille sivistyksellistä selkärankaa. Asunnottomilla on oma lehti, jota myymällä voi saada tuloja. Big Issue on hyvin toimitettu ja mielenkiintoinen. Lehti ilmestyy myös Japanissa, jossa työttömyys on vielä pahempi ongelma.

Asunnottoman ei tarvitse kärsiä nälkää Lontoossa. Monet järjestöt ja yksityiset antavat ruoka-apua ja kaupungissa toimii useita soppakeittiöitä. USA:ssa kuuleman mukaan nekin ovat hävinneet kaikennielevän kapitalismin tappaessa yhdistystoiminnan – vaikka Ronald Reaganin mukaan hyväntekeväisyys on amerikkalainen perinne. Amerikkalaisen miljonäärin uraan kun kuuluu kaksi vaihetta: luoda miljoonat ja laittautua niistä eroon. Kuolinpaidassa ei tunnetusti ole taskua.

Kokemukseni mukaan monet hyväntekeväisyysjärjestöt ovat kansainvälisen rikollisuuden peiteorganisaatioita. Hyväntekeväisyys on hyvä business. Tällä on pitkä perinne. Aikoinaan yksi Skotlannin kirkoista oli oopiumikaupan toimija ja hyötyjä.

Saksalaisen laupeudensisaren ajatus, että asunnottomat eivät halua tehdä työtä ei pidä paikkaansa useammassakaan mielessä. Työ ei ole enää sitä mitä se ennen oli. Esimerkiksi ystäväni, lontoolaiskirjailija Tony, sanoo olleensa ilman asuntoa vuodesta 1979. Tony aloittaa päivänsä soppakeittiöllä Waterloon aseman lähellä. Aamupäivän hän työskentelee käsikirjoitustensa parissa ja iltapäivät kuluvat Crisisissa mosaiikkitöiden parissa.

Kaikkialla maailmassa korkealle koulutettuja ihmisiä on tänään työttöminä. Becky on puoliksi kreikkalainen, puoliksi saksalainen ja 100-prosenttinen Lontoon terrieri. Becky elää jonkun hampuusijoukon kanssa autotallissa talonomistajan puolittaisella suostumuksella. Hänellä on maisterin paperit kansainvälisestä politiikasta yhdestä Lontoon yliopistoista.

Päivät Becky tutkii Yhdysvaltain ulkopolittiikkaa 1920-luvulla. Espanjalainen Ruiz tutkii fasismia. Vaikuttaa siltä, että tänään varmin tie yhteiskunnasta ulos on tutkinto yhteiskuntatieteissä. Joku on jo ehtinyt huomauttaa, että sitä ei kannata surra – yhteiskunta kun on niin sairas.

Asunnottoman osa Lontoossa on kova. Odotettavissa oleva elinikä on 41 vuotta. Siihen mennessä tuberkuloosi tai keuhkokuume tekee hampuusista lopun. Vielä kuitenkin pitää paikkansa sanonta, että jos mies on väsynyt Lontooseen, hän on väsynyt elämään.

Kirjoittaja kuuluu Kansainväliseen asunnottomien liikkeeseen.

Esa Ronkainen

  • 11.11.2009