Lahtivalas

Lukuaika: 2 minuuttia

Lahtivalas

Poliittinen nisäkäs: Lajin englanninkielinen nimi minke whale ei viittaa vihattuun maaeläimeen minkkiin, vaikka valaanpyyntimaissa lahtivalaita minkkien lailla syytetään ahnaiksi pedoiksi, jotka haittaavat ihmisten saalistustavoitteita.

Hetulavalaista pienikokoisin mutta silti lähes kymmenmetriseksi kasvava lahtivalas (Balenoptera acutorostrata) elää lähes kaikkialla maailman valtamerissä. Tämä tummahipiäinen ja aikuisena noin 10 000 kilon painon saavuttava valas on varsin sulava uimari ja nopealiikkeinen. Siksi sitä on kutsuttu merten salukiksi ja vinttikoiraksi.

Lahtivalaat viihtyvät niin rannikko- kuin ulappavesissäkin. Toisin kuin muut isommat valaat ne muodostavat usein pikkuryhmiä, jotka ovat koostuneet iän tai sukupuolen perusteella.

Lajin englanninkielinen nimi minke whale ei viittaa vihattuun maaeläimeen minkkiin, vaikka valaanpyyntimaissa lahtivalaita minkkien lailla syytetään ahnaiksi pedoiksi, jotka haittaavat ihmisten saalistustavoitteita. Lahtivalaat syövät moninaista eläinravintoa pienistä äyriäisistä aina keskikokoisiin kaloihin. Varsinkin Antarktiksen vesillä ne voivat itse joutua miekkavalaiden ruokalistalle.

Lahtivalas on ainoa isompi valaslaji, jota on jatkuvasti harppuunoitu huolimatta jo 20 vuotta voimassa olleesta hetulavalaiden maailmanlaajuisesta pyyntikiellosta. Varsinkin Japanissa ja Norjassa on lahdattu tuhansia lahtivalaita.

Pyyntiä perustellaan tieteellisen materiaalin keräämisellä sekä kalakantojen suojelulla. Valaiden kielteisiä vaikutuksia ihmisen kaupallisesti pyytämiin kalakantoihin ei ole voitu tieteellisesti todistaa.

Myös islantilaiset ovat viime vuosina alkaneet pyytää lahtivalaita ja sillivalaita. Maan tunnettu valasasiantuntija ja -historioitsija Ole Lindquist pitää valaanpyyntiä järjettömänä maassa, jossa sen tuotot ovat mitättömät verrattuna valasturismin antamaan tuloon: ”Kyse on yhden kalastusministerin ja hänen sukunsa läpiajamasta päätöksestä, jonka takana on nostatettua kansallistunnetta: me islantilaiset elämme yksin tällä pienellä saarella ja saamme elantomme merestä.”

Virallisten lukujen mukaan valasturisteja kävi viime vuonna Islannissa yli 80 000. He jättivät maahan rahaa yli 100 miljoonaa sikäläistä taalaria. Summa on neljä kertaa enemmän kuin valaanpyynnin suurimmat vuosittaiset tuotot. Valasbongarille Islanti on yksi unelmapaikoista. Siellä haaviin voi tarttua maailman suurin – sinivalas.

”Nyt meillä on valaanlihaa varastossa kasapäin, eikä se mene kaupaksi. Japanilaiset eivät sitä osta, koska heille itselleenkin on kertynyt liikaa lahtivalaanlihaa. Islantilaisistakin vain yksi prosentti syö säännöllisesti viikoittain valaspihviä”, Lindquist jatkaa.

Islannin suurin lentoyhtiö, kiinteistövälitysyhtiö ja kalastusyhtiö ovat viime aikoina alkaneet julkisesti arvostella valaanpyynnin sallimista ja sen tuomaa vahinkoa maan taloudelle.

Riku Cajander

  • 9.9.2009