Kolmas arabikevät

Lukuaika: 2 minuuttia

Kolmas arabikevät

Kaksi vuotta jasmiinivallankumouksesta tunisialainen yhteiskunta on jakautuneempi kuin koskaan.

Viime vuoden lopulla tunisialainen nuoripari jäi kiinni julkisesta suutelusta, ja pari tuomittiin kahdeksi kuukaudeksi vankilaan ”julkisesta siveettömyydestä”. Tapaus herätti paljon huomiota sosiaalisessa mediassa.

Facebookissa alettiin suunnitella suutelumielenosoitusta sisäministeriön eteen. Ajankohdaksi kaavailtiin vallankumouksen vuosipäivää, mutta moni arveli, etteivät ainakaan naiset uskaltautuisi paikalle.

Arabikevään ensimmäisestä vallankumouksesta, jasmiinivallankumouksesta, tuli 14. tammikuuta kuluneeksi kaksi vuotta. Vuosipäivää juhlittiin pääkaupuki Tunisin pääkadulla Avenue Habib Bourguiballa maltillisesti, eikä pelätyn sisäministeriön edessä näkynyt pussailua.

Vaikka tunisialaiset kuvailevat vallankumouksen tapahtuneen itsekunnioituksen, vapauden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon puolesta, moni on pettynyt nykytilanteeseen. Julkinen keskustelu laukkaa korkealentoisena, mutta uudistukset etenevät hitaasti.

Hinnat ovat nousseet, ja työttömyys on korkeampaa kuin ennen vallankumousta. Kumous karkotti ulkomaalaiset sijoittajat. Elinkeinoministeri kehottaa koulutettuja nuoria lähtemään töihin Libyaan tai maaseudulle keräämään oliiveja.

Tunisialainen yhteiskunta on jakautunut. Vastakkain ovat köyhän maaseudun ja kaupunkien asukkaat, uskonnolliset ja sekulaarit ihmiset, iäkkäät ja nuoret. Tunisiassa puhutaan ”dinosaurusten vallasta”, sillä kansanedustajien keski-ikä on 70 vuotta.

Dialogista tekee erityisen vaikeaa se, ettei keskustelukulttuuria ollut ennen vallankumousta.

”Kaikki puhuivat jalkapallosta, koska politiikasta ja uskonnosta ei ollut lupa puhua”, kertoo nuori mies, joka opiskelee oikeustiedettä.

”Nyt tv-debatit kääntyvät usein islamiin, vaikka olisi tarve puhua taloudesta ja siitä, miten luoda uusia työpaikkoja.”

Islamistipuolue Ennahdasta tuli lokakuun 2012 vaaleissa maan suurin puolue, ja se johtaa uuden perustuslain valmistelua. Ennahda määrittelee itsensä talousliberaaliksi ja maltillisen islamistiseksi mutta sitä on syytetty pelaamisesta kaksilla korteilla: televisiossa puolueen jäsenet esiintyvät maltillisesti, mutta kansan parissa esittävät radikaaleja kantoja.

Puolueen suosio oli monelle sekulaarille tunisialaiselle yllätys. Ennahdan menestystä selitetään sillä, että se edustaa vaihtoehtoa Zine el Abidine Ben Alin diktatuurin ajoille, jolloin moni puolueen jäsen joutui maanpakoon tai vankilaan.

Esimerkiksi nykyinen pääministeri, islamistisen lehden päätoimittajana toiminut Hamadi Jebeli vietti 16 vuotta vankina ja kymmenen vuotta erityissellissä.

Kansalaisjärjestöt kuten naisjärjestö Association Tunisienne des Femmes Démocrates pelkävät, että naisten oikeuksia aletaan karsia. Sitä on jo yritetty: perustuslain ensimmäisessä luonnoksessa sukupuolten tasa-arvon sijaan todettiin, että naisilla on miehiä täydentävä rooli perheessä ja isänmaan kehityksessä. Luonnoksessa ei sen tarkemmin selitetty sitä, mitä se tarkoittaisi.

”Islamistit eivät hyväksy ihmisoikeuksia universaaleina”, yhdistyksen puheenjohtaja Halima Jouini toteaa.
Myös YK:n Tunisiaan asettaman, naisten oikeuksia valvovan työryhmän puheenjohtaja Kamala Chandrakirana ilmaisi tammikuun alussa huolensa tilanteen kehityksestä Tunisiassa.

Ihmisoikeusinstituutti Arab Institute for Human Rightsin johtaja Abdel Basset Ben Hassen vakuuttaa, että takuuna naisten ja vähemmistöjen oikeuksille on valpas kansalaisyhteiskunta. Esimerkiksi perustuslain luonnoksessa ollut kohta naisten roolista perheessä sai niin kovaa kritiikkiä, että siitä luovuttiin.

Vallankumouksen parhaana seurauksena pidetään sananvapautta. Nuoret, sekä sekulaarit että uskonnolliset, uskaltavat nyt tuoda julki mielipiteensä avoimesti.

”Tärkein seuraus vallankumouksesta on, että nuoret tietävät olevansa vahvoja. Ben Alin hallinto osoittautui lasitorniksi, vaikka sitä luultiin hyvin vahvaksi”, toteaa Youssef Gaigi, yksi verkossa toimivan uutissivusto perustajista.

Kolna Tounes -kansalaisjärjestön puheenjohtaja Emna Menif on huolissaan tunisialaisen yhteiskunnan jakautumisesta. Etenkin maaseudulla protestit ovat jatkuneet.

”Vaikka emme voisi olla muusta yhtä mieltä, yhteistä tunisialaisille on, että meidän täytyy asua yhdessä. Kaikki ovat samassa laivassa ja haluavat hyvää Tunisialle”, Menif toteaa.

mainos

Kun uusi perustuslaki on saatu säädettyä, päätetään vaalipäivästä, jolloin valitaan uusi parlamentti. Vaalien tulosta on mahdoton ennustaa etukäteen. Mielipidemittauksiin ei pidä luottaa: viime kerralla mittaukset osoittautuivat täysin vääriksi.

Nuori oikeustieteen opiskelija Souhir kertoo kyselevänsä aina taksikuskien mielipidettä, siten kuulemma saa parhaiten selville poliittisen tilanteen.

_______________

Salafistipojat eivät katso opettajaa

Amal, 34. Opettaa Kairouanin yliopistossa 
tilastotiedettä.

”Työni on vaikeutunut vallankumouksen jälkeen. Islamin fundamentalistinen tulkinta näkyy luokkahuoneissa, etenkin Kairouanissa, joka sijaitsee konservatiivisessa sisämaassa. Tyttöjen sallitaan nykyään käyttää niqabia, vain silmät näkyviin jättävää huivia. Tiukkaa islamin tulkintaa edustavat salafistipojat kieltäytyvät katsomasta naisopettajia. Se luo kommunikaatio-ongelmia.”

”Minä pelkään islamisteja useastakin syystä. Ensiksi, pelkään islamistisen valtion perustamista, mikä minulle tarkoittaa uhkaa demokratialle. Toiseksi ajattelen, että ihmisoikeudet ja etenkin naisten oikeudet ovat uhattuna. Itse asiassa Tunisiassa on ollut koko arabimaailman edistyksellisimmät naisia koskevat lait, samankaltaiset kuin teollisuusmaissa.”

”Nyt julkisessa keskustelussa puidaan asioita kuten polygamia, naisten ympärileikkaus, järjestetty avioliitto ja alaikäisenä solmittava avioliitto. Me luulimme, että nuo aiheet olivat jo historiaa! Lisäksi keskusteluissa pohditaan sharia-lakien soveltamista, ja ovat varsin monitulkintaisia. Kenen sharia-lain tulkintaa seuraisimme? Salafistien, al-Qaidan, imaami Malikin vai imaami Ibn Hanbalin mukaista? Pelkään, että sillä tulee olemaan suuri vaikutus valtioon, lakeihin ja tunisialaisten elämäntapaan.”

”Minun elämäni on muuttunut merkittävästi ’vallankumouksen’ jälkeen. En tosin puhu vallankumouksesta vaan kapinasta. En tunne oloani turvalliseksi, enkä voi sanoa olevani onnellisempi nyt. Olen jopa harkitsevaisempi vaatetukseni suhteen, kun aikaisemmin en juuri miettinyt, mitä laitoin päälleni lähtiessäni ulos.”

”Ainoa positiivinen seuraus oli lisääntynyt ilmaisunvapaus, jonka myös koen nyt olevan uhattuna. Olen erittäin huolissani, ja nykyinen epävakaus vain lisää levottomuuttani.”

Kuin täydessä bussissa

Souhir, 21. Oikeustieteen opiskelija, työskentelee kansalaisjärjestö CEMI:ssä, jonka politiikkakouluissa opetetaan demokratian perusteita nuorille poliitikoille.

”Nuoret ovat todella kyllästyneitä poliittiseen järjestelmään. En tiedä miten heidät saadaan äänestämään ensi vaaleissa. Viime vaaleissa luvattiin, että nuoret pääsevät mukaan, mutta toisin kävi. Uuden nuorten puolueen perustaminen olisi erittäin vaikeaa.”

”Nykyinen poliittinen järjestelmä on kuin bussi. Kun hyppäät täyteen bussiin, kaikki istumapaikat on varattu, vanhukset istuvat niillä, joten joudut seisomaan. Kun olet seissyt kauan, väsyt ja tarvitset lepoa. Nuoret ovat nyt uupuneita, ja tärkeintä on löytää pian uusi hyvä bussi. Toistaiseksi kehitys on ollut liian hidasta. Koulutus- ja työmarkkinat ovat hyvin epävarmoja. Nuoret pohtivat nyt ulkomaille lähtemistä enemmän kuin ennen vallankumousta.”

…..

Vallankumous toi oikeuden käyttää huivia

Asma, 21. Englannin kielen opiskelija, toimintakiellossa vuosina 1991–2011 olleen opiskelijajärjestö Union Générale Tunisienne des Etudiantsin jäsen. Ugte puolustaa opiskelijoiden oikeutta tuoda esille uskontoa yliopistossa.

”Mielestäni vallankumous ei ollut uskonnollinen eikä islamistinen, vaan syyt olivat työttömyys, asunnottomuus ja korruptio. Nyt kuitenkin vallankumous on vaarassa, koska Ben Alin kannattajat vastustavat islamin vaikutusta yhteiskunnassa.”

”Naisten oikeudet olivat Ben Alin aikana symboliset, nyt vallankumouksen jälkeen naisten on otettava paikkansa yhteiskunnassa. Jotkut naiset haluavat kieltää huivit kokonaan ja ovat holhoavia. He aliarvioivat kykyäni päättää itse asioista. Vapautus on mielessä, eikä riipu siitä käytänkö huivia.”

mainos

”Vallankumouksen jälkeen on ollut paljon ongelmia mutta ei erityisesti naisiin kohdistuvia. Järjestöömme ovat tervetulleita kaikki opiskelijat, myös salafistit. Heidän täytyy kuitenkin noudattaa lakia. Ugten tavoitteena on tehdä opiskelijat ylpeiksi itsestään ja saada opiskelijat jäämään Tunisiaan. Ugte myös vastustaa korruptiota. Esimerkiksi puolet opiskelijoiden stipendirahoista häviää korruptioon.”

”Ugtelaisilla on ollut ongelmia poliisin kanssa. Muutama kuukausi sitten, kun halusimme oikeusministerin puheille keskustelemaan yliopiston ongelmista, poliisi pahoinpiteli kolme jäsentämme. Ugte ei ole laillinen järjestö poliisin silmissä. Mutta poliisinkin kestää muuttua, ei voi kasvaa ajattelemaan jotain ja hetkessä muuttua vastakkaiseksi.”

Tunisian tilannetta voi seurata englanniksi uutissivustolla tunisia-live.net

Kirjoittaja on sosiologian opiskelija, joka kävi Lähi-idän opiskelijat ry:n opintomatkalla Tunisiassa.

Silja Kanerva

  • 25.1.2013