Kokki valmistaa pitaleipätaikinan ensimmäiseksi, koska sen pitää nousta kolme tuntia lakanoihin käärittynä ja peiton alla lämpimässä.
KEVÄISENÄ MAANANTAI-iltapäivänä pieni keittokomeromme ja olohuoneemme muuttuu yhdeksi illaksi palestiinalaiseksi ravintolakeittiöksi. Sami Sabella ja Zuheir Rami pyytävät saapuessaan heti ovella kantoapuani.
Alan ounastella, että tästä ruoanlaittokeikasta kehittyy varsinainen show. Ruokakassit, keittiöveitset, lakanat, peitto, tehosekoitin, sisägrilli ja uppopaistin valtaavat olohuoneen lattian.
Raivokas toiminta alkaa heti kun ammattikokki Rami pistää kokinhatun päähänsä. Hän valmistaa pitaleipätaikinan ensimmäiseksi, koska sen pitää nousta kolme tuntia lakanoihin käärittynä ja peiton alla lämpimässä.
Hän hakkaa vihanneksia, mittaa oliiviöljyä ja sitruunanmehua, jauhoaa, paistaa ja samalla selostaa tauotta mitä tekee.
Samalla kokkiparivaljakko väittelee ruokien valmistelutavasta. Sabella kommentoi kokkausta sohvan reunalta, koska hänen mielestään keittiöön ei mahdu kahta kokkia samaan aikaan, eikä se johdu keittiömme pienuudesta.
”MIKSET LISÄÄ seitsemän mausteen sekoitusta falafeltaikinaan! Äitini opetti minulle, että se antaa hyvän maun taikinalle!” parahtaa Sabella äkkiä.
Ramin vastaus tulee ripeästi. ”Niin, mutta me olemme aina tehneet taikinan ainoastaan kuminalla. Maku on paljon parempi…”
Miesten väittely jatkuu ja äänenvoimakkuus nousee. Rami kiitää ruokakulhojen äärestä, työntää maustepussin Sabellan nenän alle ja kehottaa haistamaan. ”Kuminassa käytän parasta laatua!”
Rami on jo kiirehtinyt pois ennen kun Sabella ehtii huomauttaa, että hänellekin kelpaa vain huippulaadukas kumina.
SABELLA KERTOO, että hän ja Rami tutustuivat Helsingin katolisen seurakunnan kautta. Kotimaassaan he kuuluivat Palestiinan arabiseurakuntiin, Sabella on kotoisin Länsirannalta ja Rami Israelista Haifan lähistöltä.
Palestiinassa kristittyjen osuus on pudonnut viime vuosikymmeninä muutamasta kymmenestä pariin prosenttiin. Sabellan mukaan ilmiölle saattaa olla yhtenä selityksenä lukuisten kristittyjen kirkkokuntien läsnäolo pyhällä maalla, tätä kautta kristityillä on parempi kielitaito ja yhteydet ulkomaille.
KOKKISODAN SEURAAVA JAKSO kehittyy falafelpyöryköiden paistamisesta. Sabella puristaa taikinaa messinkiputkesta suoraan öljyyn, Rami tietenkin toimii toisin. ”Sun pallerot ovat liian litteitä. Minä käytän sormia niin kun äitini tekee.”
Kinastelusta huolimatta kokit pian taas läiskivät toisiaan selkään ja nauravat sydämellisesti. ”Meillä on kuuma veri”, Sabella selittää, ”mutta se menee nopeasti ohi.”
LOPPUTULOS ON LOISTAVA ATERIA – kuumat pitaleivät, falafelpyörykät, erilaiset kastikkeet ja salaatit sekä linssi- ja bulgurpataa, mjardaraa. Asunnossamme leijuu ihana kuminan, falafelin ja sitruunan tuoksu, joka kiihdyttää makuaistejamme.
Kolmen ja puolen tunnin kokkauksen jälkeen sukellamme valtavalla ruokahalulla makujen maailmaan viinilaseja kilistellen. Keskustelu aaltoilee Välimeren alueen ruokakulttuurissa.
Rauha on laskeutunut keittiöön, toivottavasti lähitulevaisuudessa myös kokkien kotiseudulle.
Mjardara, linssi- ja bulgurpata
3 dl ruskeita linssejä
3 dl bulguria (rikottua vehnää)
3 dl vettä
1 iso viipaloitu sipuli
1 tl suolaa
öljyä paistamiseen
jauhettua kuminaa, korianteria ja maustepippuria voi lisätä maun mukaan
Laita linssit kiehumaan. Paista sipuli öljyssä ruskeaksi. Lisää sipuli ja bulgur linssikattilaan ja keitä vielä 20–30 minuuttia. Mausteet voi lisätä kiehumisen aikana. Tarjoile soijajugurtin, salaatin ja oliivien kera.
Tabbouleh
5 dl bulguria
5 dl kiehuvaa vettä
1 iso nippu hienoksi hakattua persiljaa
1 kuutioiksi leikattu kurkku
1 nippu kevätsipulia tai keskikokoinen sipuli, hienoksi hakattuna
1/2 kg kuutioiksi leikattua tomaattia
1–2 tl suolaa
3 dl oliiviöljyä
2 dl tuoretta sitruunanmehua
Laita bulgur kulhoon ja kaada kiehuva vesi päälle. Sekoita kunnolla niin, että saat bulgurin ilmavaksi. Lisää vihannekset, persilja, suola, öljy ja sitruunanmehu. Sekoita hyvin.
Haastateltavien nimet on heidän pyynnöstään muutettu. Lisää palestiinalaisia reseptejä täältä.
Susanne Ådahl
