Jäätikköjoet väistyvät ulkomaisen rahan tieltä

Lukuaika: 2 minuuttia

Jäätikköjoet väistyvät ulkomaisen rahan tieltä

Kárahnjúkarin vesivoimalahanke tuhoaa arvokkaan erämaa-alueen.

YKSI EUROOPAN SUURIMMISTA koskemattomista erämaista tuhoutuu muutaman vuoden sisällä, kun se jää tekoaltaan alle. Islannin historian suurin rakennushanke valjastaa osan Vatnajökullin jäätikön sulamisvesistä energiantuotantoon. Kárahnjúkarin vesivoimalan on tarkoitus tuottaa sähköä yhdysvaltalaisen alumiiniyhtiö Alcoan alumiinisulatoille.

ISLANNIN HALLITUS on jo pitkään houkutellut maahan ulkomaisia investoijia lupaamalla edullista vesivoimaa teollisuuslaitosten käyttöön. Neuvottelut Kárahnjúkarin jäätikköjokien valjastamisesta energiantuotantoon alkoivat jo 1990-luvulla. Sopimus Alcoan kanssa solmittiin vuonna 2003.

Massiivinen vesivoimalahanke koostuu Kárahnjúkarin 730 metriä pitkästä suurpadosta, kahdeksasta pienemmästä padosta sekä kolmesta tekoaltaasta. Alcoan alumiinisulatot rakennetaan Islannin itärannikolle.

Hankkeen valmistuessa vuonna 2007 Hálslón tekoaltaan alle jää yli 50 neliökilometriä jokilaaksoa. Alue on suhteellisen pieni, noin neljäsosan alueesta, jonka Vuotoksen allas toteutuessaan olisi peittänyt. Tekoaltaan alle jäävä alue on kuitenkin luonnonarvoiltaan rikasta erämaa-aluetta.

KUN KÁRAHNJÚKARIN PATOHANKE nousi julkisuuteen, se sai vastaansa Islannin kaikkien aikojen voimakkaimman ympäristöprotestin.

Padon vastaisiin mielenosoituksiin osallistui vuosien 2002 ja 2003 aikana tuhansia ihmisiä ja monet tunnetut islantilaiset kulttuurivaikuttajat, kuten Sigur Rós -yhtyeen jäsenet ja Björk, vastustivat näkyvästi patoa. Islannin hallituksen päätä protestit eivät kääntäneet.

Mielipidemittausten mukaan enemmistö islantilaisista kannattaa patohanketta, sillä sen uskotaan luovan työpaikkoja itäisen Islannin harvaan asutuille alueille. Tosin heti rakennustöiden alettua kävi ilmi, että padon rakennuksesta vastaava italialainen rakennusyhtiö Impregilo palkkasi työmaalle edullista työvoimaa ulkomailta.

YMPÄRISTÖARVOJEN laiminlyönnin lisäksi patohanketta on arvosteltu epädemokraattisuudesta, sillä siitä ei järjestetty vaadittua kansanäänestystä. Teollisuusministeriötä ja Islannin kansallista voimalayhtiötä Landsvirksjunia on moitittu myös yleisen mielipiteen manipuloinnista. Ne mustamaalasivat ahkerasti patohankkeen vastustajia, syyttivät näitä epäisänmaallisuudesta ja nimittivät näkyvimpiä vastustajia ekoterroristeiksi.

Islannissa on perinteisesti suhtauduttu ympäristöjärjestöihin hyvin ennakkoluuloisesti, sillä valtio on pitkään ollut kansainvälisten ympäristöjärjestöjen silmätikkuna valaan- ja hylkeenpyynnin vuoksi.

ON EPÄTODENNÄKÖISTÄ, että patohanketta pysäyttää enää mikään. Viime kesänä Kárahnjúkarissa järjestettiin kuitenkin pieni kansainvälinen protestileiri. Leirin järjesti ruohonjuuritason aktivistiryhmä, joka myös ylläpitää Saving Iceland -verkkosivustoa.

Protestileirille osallistunut reykjavikilainen Birgitta Jonsdottir vakuuttaa, että kampanja voimalahanketta vastaan ei ole päättynyt, vaikka Kárahnjúkarin padon rakennustyöt ovat jo pitkällä.

”Tulemme vastustamaan Islannin vallannutta teollisuusmaniaa myös ensi kesänä ja siitäkin eteenpäin, kunnes se lakkaa. Jäljellä on vielä muita alueita ja jäätikköjokia, jotka hallitus on aikeissa uhrata energianlähteiksi alumiiniteollisuudelle”, Jonsdottir kertoo sähköpostitse Voima-lehdelle.

Hän toteaa, että toistaiseksi protestit eivät näytä vaikuttaneen lainkaan rakennustöiden etenemiseen. ”Pidän silti tärkeänä, että tämän patohankkeen myötä islantilaiset ovat havahtuneet ajattelemaan ympäristökysymyksiä. Islannin tulevaisuus näyttää huolestuttavalta, jos se rakennetaan saastuttavan raskaan teollisuuden varaan.”

www.savingiceland.org

Elina Mikola

  • 9.9.2009