vieraskolumni | taiteen & tieteen köyhälistö

Lukuaika: 2 minuuttia

vieraskolumni | taiteen & tieteen köyhälistö

Luovat ihmiset ovat kuulemma tulevaisuuden menestyjiä.

Juhlapuheissa, tutkimuksissa ja tulevaisuusselonteoissa luovuutta ja kulttuuria pidetään tärkeänä. Luovat ihmiset ovat kuulemma tulevaisuuden menestyjiä. Toistaiseksi tämä ei päde ainakaan taiteilijoihin ja tutkijoihin. Jos heitä ei saada saman sosiaaliturvan piiriin kuin muitakin kansalaisia, voi siirtyä puhumaan luovasta kurjalistosta.

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä ehdottaa tuoreessa raportissaan, että apurahoista alkaisi vihdoin kertyä sosiaaliturvaa, turvan rahoittaisivat apurahansaaja, apurahanantaja ja valtio yhdessä. Toteutuessaan ehdotus olisi iso harppaus kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, joka tunnustaisi taiteen ja tieteen merkityksen.

Tällä hetkellä apurahakaudelta ei kerry taiteilijoille ja tutkijoille äitiys- tai sairauspäivärahaa eikä eläkettä. Taiteilijoiden tulotaso on matala, tulot epäsäännöllisiä. On myös tutkijoita, jotka rahoittavat tieteellisen työnsä pitkälti apurahoilla, jolloin palkkatulosta ei synny eläkettä.

Tuntuu epäoikeudenmukaiselta, että asumistukea määriteltäessä apuraha lasketaan tuloksi, mutta jos taiteilija apurahakauden jälkeen hakee äitiyspäivärahaa, apurahaa ei enää huomioida. Päivähoitomaksuihin apuraha vaikuttaa, mutta eläkkeeseen ei. Niin tai näin, taiteilija häviää aina.

Ensi vuonna voimaan tulevien eläketurvamuutosten jälkeen taiteen ja tieteen apurahoilla työskentelevät uhkaavat jäädä lähes ainoaksi ryhmäksi, jonka työstä ei kerry eläketurvaa. Tulevaisuudessa niin asevelvollisuus, lastenhoito kuin opiskelukin oikeuttavat eläkkeeseen. Miksei siis myös taiteellinen tai tieteellinen työ?

Vaikka taiteilijajärjestöt, säätiöt ja opetusministeriö ovat suhtautuneet myönteisesti sosiaaliturvatyöryhmän ehdotukseen, se uhkaa kaatua valtiovarainministeriön vastustukseen. Ministeriön mukaan uudistus ei saisi lisätä valtion kustannuksia. Kuka siis maksaa taiteilijoiden ja tutkijoiden sosiaaliturvan, jos valtio ei ole mukana omalla kolmanneksellaan?

Suomessa valtion kulttuurituki on pohjoismaiden pienin. Taiteen ja kulttuurin osuus valtion budjetista on alle prosentti. Tästä taiteilijat saavat apurahoina noin viisi prosenttia. Apurahoihin liitettävä sosiaaliturva tuskin horjuttaisi valtion taloutta.

Suomella on sivistysvaltiona halutessaan varaa kustantaa luovien ihmisten sosiaaliturva. Kysymys ei ole rahasta, vaan arvostuksesta.

Mikäli valtio ei osallistu sosiaaliturvakustannuksiin, maksajiksi joutuvat apurahansaajat. Yksittäiset apurahat pienenevät tai jaettava kokonaissumma pienenee, kilpailu apurahoista kiristyy. Taiteilijalla ei ole mahdollisuutta keskittyä täysipainoisesti ammattiinsa, jos toimeentulo on hankittava muulla työllä. Apurahan perusajatus, mahdollisuus tehdä pitkäjänteistä luovaa työtä, vesittyy.

Taiteilijoilla ja tutkijoilla tulisi olla mahdollisuus elää normaalia elämää luovasta ammatista huolimatta: hankkia lapsia, sairastaa ja vanheta kuten muutkin. Sosiaaliturva on jokaisen perusoikeus.

Kirjoittaja on Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja.

Elena Näsänen

  • 9.9.2009