Jatkuvasti kasvava plantaasiviljely tarvitsi lisää työvoimaa Afrikasta. Aina välillä ranskalaisilla tuli ongelmia soveltaessaan kristinuskon moraali käsityksiä orjiin.
Jouluaattona vuonna 1492 Santa Maria -niminen laiva haaksirikkoutui kohtaan, jossa nykyisin sijaitsee Cap-Haïtienin kaupunki. Saaren asukkaat, tainot, jotka näkivät laivan uppoavan, ryntäsivät auttamaan mereen joutuneita merimiehiä, joiden johtaja Kristoffer Kolumbus antoi saarelle nimeksi La Isla Española, Espanjalaisten saari (nykyisin Hispaniola).
Kolumbus oli antanut lupauksen Espanjan kuningashuoneelle tuoda paljon kultaa takaisin Eurooppaan. Espanjalaisten saari tyhjenikin 50 vuodessa paitsi kullasta myös saaren alkuperäisasukkaista.
Ranskalaiset tulivat 1600-luvulla espanjalaisten saarelle ja valloittivat läntisen puolen saaresta. Länsi-Afrikasta tuodut orjat leikkasivat macheteilla sokeriruokoa yli 30 asteen helteessä. Pariisi täyttyi halvasta sokerista ja kahvista.
Haitista tuli yksi rikkaimmista siirtomaista. Jatkuvasti kasvava plantaasiviljely tarvitsi lisää työvoimaa Afrikasta. Aina välillä ranskalaisilla tuli ongelmia soveltaessaan kristinuskon moraali käsityksiä orjiin. Kun orjia ei yritetty aktiivisesti käännyttää, heihin ei tarvinnut soveltaa samoja moraalisia pelisääntöjä kuin muihin ihmisiin.
Eri puolilta Afrikkaa tuotujen orjien identiteetti ja yhteenkuuluvuudentunne puolestaan vahvistuivat parantajien ylläpitämän uskonnon avulla. Karanneiden vankien yhteisöjen johtaja oli usein myös parantaja eli voodoopappi.
Ranskassa uudet vapaudenaatteet levisivät 1700-luvulla. Haitissa uudet aatteet otettiin ilolla vastaan, kuten myös tieto siitä, että Yhdysvallat oli itsenäistynyt ensimmäisenä siirtomaana. Plantaasinomistajat halusivat päästä eroon pakkokaupasta Ranskan kanssa ja myydä tuotteitaan vapailla markkinoilla. Orjat halusivat olla tasa-arvoisessa asemassa muiden ihmisten kanssa.
Orjat alkoivat kapinoida vapautensa puolesta. Orjakapinalliset, plantaasinomistajat ja emämaasta lähetetyt ranskalaisjoukot tekivät ajoittain liittoja toinen toistensa kanssa toisiaan vastaan hetkellisen hyödyn vuoksi.
Vuonna 1804 orjat tekivät lopulta historiaa toteuttamalla ensimmäisen ja ainoan onnistuneen orjakapinan. Melkein kaikki plantaasien omistajat tapettiin. Napoleon yritti kukistaa orjakapinalliset, mutta hänen joukkonsa saarrettiin Cap-Haïtieniin, missä he antautuivat. Olivatko Napoleonin joukot itse asiassa matkalla Louisianan osavaltioon, jonka Ranska oli juuri menettänyt Yhdysvalloille, siitä historioitsijat eivät ole varmoja.
Haitilaisten maksettua korvauksia menetetystä siirtomaasta Ranska tyytyi kohtaloonsa. Yhdysvalloissa sitä vastoin nousi valtaisa kohu Haitin tapahtumien vuoksi. Yhdysvaltalaiset kauppiaat kävivät aluksi vapailla markkinoilla kauppaa haitilaisten kanssa, mutta suurimman osan 1800-lukua Haiti oli käytännössä maan julistamassa taloussaarrossa. Vapaus siirtomaista plantaasien omistajille, mutta ei heidän orjillensa, ajattelivat Etelävaltioiden herrasmiehet Yhdysvalloissa.
Vääränlainen esimerkki Karibianmerellä ei enää 1900-luvun alussa ollut uhka Yhdysvalloille, varsinkaan kun kansojen itsemääräämisoikeutta korostanut presidentti Woodrow Wilson vuonna 1915 lähetti merijalkaväen miehittämään Haitin.
Pahamaineinen François Duvalier alias Papa Doc astui Haitin poliittiselle näyttämölle 50-luvulla. Yhdysvallat ei vastustanut häntä eikä hänen sukuaan – joka hallitsi maata 80-luvun lopulle saakka – toisin kuin Duvalierin dynastian vastustajaa Jean-Bertrand Aristidea.
Aristide on tullut valtaan ja tuomittu maanpakoon useamman kerran viimeisten 15 vuoden aikana. Hän lupasi aikoinaan diktatuurin orjuuttamalle kansalle vapauden lisäksi oikeudenmukaisen yhteiskunnan. Lupaus kuitenkin unohtui siinä vaiheessa kun hän tuli valtaan, viimeisen kerran yhdysvaltalaisjoukkojen avustuksella.
Sekasortoisen Haitin tämänhetkisistä kapinajohtajista monet ovat tulleet tunnetuksi läheisistä suhteistaan maan entisiin sotilasdiktaattoreihin. Heillä ei ole mitään yhdysvaltalaisia joukkoja vastaan, varsinkin kun maassa ei ole ollut armeijaa Yhdysvaltojen merijalkaväen viime käynnin jälkeen.
Ovatko yhdysvaltalaiset joukot tilapäisesti Haitissa, palaamassa kotiin vai matkalla pysäyttämään kenraalipresidentin bolivaarista vallankumousta Venezuelaan?
Ari Sardar
