vankien eristäminen jatkuu turkissa

Lukuaika: 2 minuuttia

vankien eristäminen jatkuu turkissa

Turkissa nälkälakot vankiloiden eristyssellejä vastaan jatkuvat jo neljättä vuotta, ja niissä on kuollut 107 ihmistä.

Turkissa nälkälakot vankiloiden eristyssellejä vastaan jatkuvat jo neljättä vuotta, ja niissä on kuollut 107 ihmistä.

Tapasin vankien tukiryhmän Tayadin jäseniä Ankarassa. He ovat osoittaneet mieltä puolitoista kuukautta kaukana kaupungin keskustasta sijaitsevassa puistossa. Vankiloissa olevat nälkälakkolaiset paastoavat vaikka kuolemaansa asti. Tukiryhmäläiset taas ovat puistossa viiden päivän ajan syömättä, sitten henkilöt vaihtuvat.

Tukiryhmäläiset vaikuttavat väsyneiltä. Poliisin kanssa ei ole ollut ongelmia, mutta yöt ovat kuulemma mielettömän kylmiä. He vakuuttavat kuitenkin, etteivät luovuta, vaikka tilanne tuntuu välillä aika toivottomalta.

”Turkin hallitus käyttäytyy kuin nälkälakkoja ei olisi, eivätkä EU-maat tee mitään painostaakseen Turkkia lopettamaan vankien eristämisen”, Tayadin edustaja toteaa pettyneenä.

Turkissa on rakennettu uudenlaisia vankiloita syksystä 2000 lähtien. Uusissa F-tyypin vankiloissa on poliittisille vangeille tarkoitettuja eristyssellejä. Eivät suuret, ylikansoitetut sellitkään ole mukavia, mutta niissä vangit säilyttävät sentään mielenterveytensä, kun heillä on jatkuvasti kontaktit kohtalotovereihinsa. Tämä on suojannut heitä myös jonkin verran kidutusta vastaan, sillä muut vangit voivat nähdä kidutuksen jäljet.

Yhden hengen selleihin määrätyiltä vangeilta estetään usein myös sukulaisten ja asianajajien tapaamiset, joten he eivät pääse kertomaan kohtelustaan kenellekään.

Pieniin kiellettyihin vasemmistoryhmiin kuuluvat poliittiset vangit aloittivat heti eristyssellien käyttöönoton jälkeen kampanjan niitä vastaan. Poliittisten vankien perheet perustivat Tayad-järjestön, ja myöhemmin toimintaan on tullut mukaan muitakin ihmisiä.

Viileänä marraskuun aamuna tunnelma puistossa on kuitenkin apea. Mieleeni nousee kysymys, kannattaako nälkälakkoja jatkaa, kun ne eivät näytä tuottaneen mitään tuloksia, vaikka paljon ihmisiä on kuollut. Tayad näyttää olevan yksin kampanjassaan. Tämä on kuvaava esimerkki hallituksenvastaisen toiminnan pirstoutuneisuudesta Turkissa.

Tayadin edustaja, joka ei halua nimeään julkisuuteen, on pettynyt siitä, etteivät kurdijärjestöt ole mukana F-tyypin vankiloiden vastaisessa kampanjassa, vaikka suurin osa Turkin poliittisista vangeista on kurdeja.

Kurdistanin työväenpuolue PKK aloitti neljä vuotta sitten aselevon, ja kurdijärjestöt ovat yrittäneet päästä neuvotteluyhteyteen hallituksen kanssa eivätkä ne siksi halua osallistua kampanjaan F-tyypin vankiloita vastaan. Tämä ärsyttää Tayadia, koska kurdit kuitenkin koko ajan vaativat parempia oloja PKK:n johtajalle Abdullah Öcalanille, Turkin tarkimmin eristetylle vangille.

Toisaalta Tayadin edustaja myöntää, ettei sillä itselläänkään ole paljon halua yhteistyöhön kurdien kanssa. Poliittisten vankien tukiryhmä pelkää myös Turkin armeijaa eikä halua sekaantua kurdisotaan.

Ajankohtaista tietoa Turkin F-tyypin vankiloiden vastaisesta kampanjasta löytyy nettisivuilta www.tayad.de.

Kristiina Koivunen