Radiomaailman viimeinen mohikaani noukittiin sulaksi Erkon hattuun.
TAMPEREEN YLIOPISTON tiedotusopin professori Heikki Heikkilä toteaa, että jatkossa uuden median perustamiseen tarvitaan entistäkin suurempia resursseja.
Isojen omistajayhtiöiden on helpompi haalia mainos-euroja, joiden merkitys mediataloudessa kasvaa koko ajan.
”Toisaalta saatetaan myös ajatella, että siinä meni se moniääninen julkisuus. Sitten tämä odote alkaa toteuttaa itseään.”
SANOMAWSOY-KONSERNINHelsingin Sanomat ilmoitti huhtikuun lopulla ostavansa Radio Helsingin. Vuonna 2001 perustettu radiokanava tunnetaan soittolistojen ja ohjelmaformaattien vastaisesta, kulttuuripainotteisesta linjastaan. Tieto isännänvaihdoksesta aiheutti kuulijakunnassa hämmennystä ja tuotti runsaasti kriittistä palautetta radion toimitukseen.
Sanoma Osakeyhtiön uusi valtaus on johdonmukaista jatkoa aikaisemmille yritysjärjestelyille, joilla yhtiö on vahvistanut asemiaan kiihtyvässä mediakilpailussa Helsingin paikallislehtimarkkinoilla.
VUOSI SITTEN SANOMA Oy osti julkisten liikennevälineiden liepeillä jaettavan Uutislehti 100:n. Tänä vuonna Uutislehti 100 on jo voittanut pahimman kilpailijansa Metro-lehden tarjouskilpailussa yksinoikeudesta jakaa lehteä raitiovaunuissa ja osassa pääkaupunkiseudun linja-autoista.
Kevään kuluessa Sanomien leiriin liitettiin myös uusi tulokas Kaupunkilehti Kymppi, joka kilpailee kotiin kannettavien ilmaisjakelulehtien sarjassa Keski-Uusimaa-konserniin kuuluvien Alueuutisten ja Helsingin Uutisten kanssa.
PÄÄKAUPUNKISEUDUN paikallisen uutisjournalismin painopiste on keskittymässä yhden omistajan hallintaan. Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kiistää, että median monimuotoisuus olisi keskittymisen takia kapenemassa. Sanoma Osakeyhtiössä on hänen mukaansa aina haluttu vaalia omien medioiden toimituksellista itsenäisyyttä ja kilpailua. Suurimmat hyödyt omistajalle syntyvät markkinoinnista ja muusta kaupallisesta yhteistyöstä.
Sanoma Osakeyhtiön kovimman paikallislehtikilpailijan, Keski-Uusimaakonsernin, pääomistaja Eero Lehti pitää hänkin alan kovenevaa kilpailua terveenä.
”Hyvät lehdet selviytyvät, huonot karsiutuvat, mittarina ovat lukijoiden ja mainostajien tyytyväisyys”, Eero Lehti toteaa. Eero Lehden mukaan Sanomien siirtyminen radioaalloille Radio Helsingin myötä ei heitä hetkauta, sillä ”radiopuolella on vaikea tehdä kunnon tiliä”.
AINAKIN RADIO HELSINGIN nykytilan suhteen Eero Lehden arvio pitää paikkansa. Kanavalla on verraten laaja ja kulttuurisesti valikoitunut vähintään 50 000 viikkokuulijan yleisö, mutta sen tappiot ovat olleet 100 000–200 000 euroa vuodessa.
Radio Helsingin nykyinen pääomistaja ja päätoimittaja Paula Salovaara sanoo, ettei mainosmyynti missään vaiheessa sujunut odotetulla tavalla. Radio ei enää olisikaan kauan tullut toimeen ilman omistajapuolen vahvistumista.
Salovaara ei ymmärrä, miksi vakiintuneen lehtikustantajan raha olisi jotenkin likaisempaa kuin hänen oma yksityinen pääomansa. ”Sitä paitsi median moninaisuutta kaventaa kyllä erityisesti se, kun radiota joudutaan tekemään liian pienillä varoilla. Jatkossa meillä on mahdollisuuksia panostaa enemmän esimerkiksi toimituksellisiin asiaohjelmiin.”
RADIO HELSINKI PYRKII uuden omistajansa johdolla kolmessa vuodessa alueensa kuunnelluimmaksi kaupalliseksi paikallisradioksi kohderyhmässään. Salovaara jatkaa päätoimittajana ainakin vuoteen 2008, mutta Radio Helsingin kannustava rooli pienimuotoisten kulttuuritapahtumien yhteistyökumppanina tulee muuttumaan. Salovaara toteaa, että sponsoriyhteistyö siirtyy markkinointiosaston mukana Sanomataloon. ”Mainosvaihdolla ei makseta toimittajien palkkoja. Jatkossa keskitymme ohjelman tekemiseen.”
Kirjoittaja vastaa Voima-lehden kustannuspäällikkönä lehden ilmoitusmyynnistä. Hän tekee markkinointiyhteistyötä lukuisien kulttuuritahojen ja Radio Helsingin kanssa.
Tuomas Rantanen
