Kirjoittanut Kimmo Jylhämö

PÄÄKIRJOITUS Kapitalismi ja loputon sota

Lukuaika: < 1 minuutti

PÄÄKIRJOITUS Kapitalismi ja loputon sota

Kaksi vuotta tulee myös siitä, kun valtavat ihmisjoukot kerääntyivät sotaa vastustaviin mielenosoituksiin ympäri maailmaa.

MAALISKUUN 19. PÄIVÄ tulee kaksi vuotta Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten hyökkäyksestä Irakiin. Kaksi vuotta tulee myös siitä, kun valtavat ihmisjoukot kerääntyivät sotaa vastustaviin mielenosoituksiin ympäri maailmaa.

LYHYESTÄ OPERAATIOSTA on tullut pitkäaikainen sotakampanja, jolle ei näy loppua. Loppua ei näy myöskään sille, mitkä maat ovat mahdollisia seuraavia kohteita. Kirjassaan Pääoman imperiumi kanadalainen professori Ellen Meiksins Wood väittää, että nyt on siirrytty kapitalistisen imperialismin uuteen vaiheeseen. Geopoliittisen tai sotilaallisen kilvoittelun tilalle on tullut taloudellinen kamppailu, jota ylläpidetään tarvittaessa sotilaallisella puuttumisella.

SIINÄ MISSÄ TALOUDELLINEN KILPAILU on lisääntynyt globaalilla tasolla, on Yhdysvaltojen tarve esiintyä ylivertaisena sotilasmahtina vain kasvanut. Sodan päätarkoitus ei enää olekaan sotilaallinen voitto tai rajatut pyrkimykset. Loputon sotatilanne on itsessään päämäärä. Nykykapitalismi vaatii sekä sotilaallisen uhan että taloudelliset vaatimukset, sopivan poliittisen ilmaston ja liittolaissuhteet.

WOODIN MUKAAN terrorismin vastainen loputon sota on erottelematon osa kapitalismin logiikkaa. Tässä keskeisessä roolissa eivät ole niinkään monikansalliset yhtiöt vaan kansallisvaltioiden verkostot. Vain kansallisvaltiot voivat hallinnoida taloutta paikallisella tasolla. Eräänlainen välinäytös nähtiin Euroopassa, kun EU-maiden johtajat kerääntyivät Yhdysvaltojen johtajan ympärille kilvoittelemaan siitä, kuinka pitkän puheen he saavat pitää pääoman imperiumin johtajalle.

Kimmo Jylhämö