Ruotsalaisten pankkien riemukulku romutti latvialaiset pankit.

Vuonna 2002 Suomi liittyi euroalueeseen yhdessä yhdentoista muun maan kanssa, kun taas Ruotsi jättäytyi vuoden 2003 kansanäänestyksen jälkeen ulkopuolelle. Nyt talouskriisin keskellä sekä suomalaiset että ruotsalaiset selvittävät, tehtiinkö oikein.

Viimeksi keskustelua herätti Stora Enson päätös siirtää tuotantoa Suomesta Ruotsiin. Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen perusteli siirtoa myös valuuttasyillä: Ruotsin kruunu on heikentynyt lähes 20 prosenttia euroon vuoden takaiseen verrattuna. Siten Ruotsissa tuotetut tuotteet ovat vientimarkkinoilla lähes viidenneksen euromaassa tuotettuja halvempia. Euron kymmenvuotisjuhlat ovat siis aika synkät.

Suomen liittymistä euroon edelsi innokas elinkeinoelämän lobbaus. Maaliskuun 25. päivänä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtaja Sixten Korkman kuitenkin myönsi Taloussanomille, että Ruotsi hyötyy vaikeassa tilanteessa valinnastaan jättäytyä rahaliiton ulkopuolelle.

”Åre on täynnä turisteja, suomalaiset tuovat jopa maitoa Ruotsista, Stora Enso siirtää tuotantoa Ruotsiin”, Korkman totesi ja haukkui samalla Ruotsia vapaamatkustajaksi.

Riittää Ruotsissa toki ongelmiakin. Autonvalmistajat saab ja Volvo ovat irtisanoneet kymmeniätuhansia työntekijöitä. Myös ruotsalaiset pankit ovat olleet suurissa vaikeuksissa. Lasku näyttää tosin lankeavan myös muiden maksettavaksi. Ruotsin Yleisradion mukaan pankit olivat noususuhdanteen aikana myöntäneet huikeasti halpoja lainoja Liettuassa. Ammattiyhdistyksen Lo-lehdessä Martin Lindblom totesi, että ”pankit maksattavat kriisin nyt Ruotsin valtiolla ja liettualaisilla. Törkeän halvan lainan vuoksi Riiassa oli ennen kriisiä enemmän isoja katumaastureita kuin yhdessäkään muussa kaupungissa.”

Latvian bruttokansantuote laskee arviolta kymmenen prosenttia tänä vuonna.

Otto Bruun