Kirjoittanut Kristiina Koivunen

Ei lapsuuden traumat vaan geenit

Lukuaika: < 1 minuutti

Ei lapsuuden traumat vaan geenit

Geenimme kehittyivät oloissa, joissa yhteisöissä oli noin 150 lajimme jäsentä.

Koulumurhien jälkeen julkisuudessa on päivitetelty nuorten psyykkisiä ongelmia ja pohdittu, mikä terapia niihin auttaisi. Marko Hamilon kirja Luonnollisesti hullu on tämän keskustelun satoa: hän toteaa kirjansa ensimmäisessä lauseessa sen syntyneen ärtymyksestä nuorison pahoinvointia koskevaan keittiöpsykologisointiin.

Syyt koulumurhiin ja pienempiin ongelmiin eivät löydy lapsuuden traumoista. Ihmislajin geenit ovat kivikautisella tasolla, evoluutio ei ole juurikaan edennyt muutamassa tuhannessa vuodessa.

Luontaiset reaktiomme ovat samat kuin esi-isillämme, jotka yrittivät pysyä hengissä villieläinten keskellä. Moni nykyoloissa irrationaalinen ja sairaudeksikin luokiteltu käytös on aiemmin ollut järkevää.

Kirja ei ole koulumurha-analyysi, ne mainitaan vain ohimennen. Hamilo käy helppotajuisesti läpi tärkeimmät psyykkiset häiriötilat. Ongelmien ratkaisu on biologisten syiden ymmärtäminen ylimedikalisoimisen ja psykoterapian tuputtamisen sijasta.

Geenimme kehittyivät oloissa, joissa yhteisöissä oli noin 150 lajimme jäsentä. Kun masentunut kulkee pää painuksissa, hän viestittää sosiaalisesti ylempänä olevilleen, ettei ole uhka heille. Läheisilleen hän viestittää tarvitsevansa tukea.

Masentuneen luonnollinen reaktio on eristäytyä, mutta kivikaudella häntä tuskin jätettiin yksin. Toista on nykyajan suurkaupungeissa. Masennus on medikalisoitu, masentuneen katsotaan tarvitsevan ammattilaisen eikä ystävän apua.

Freudilainen koulukunta johtaa mielenterveyden häiriöt seksuaalisuuteen. Evoluutioteorian mukaan hengissä pysyminen ja jälkeläisten tuottaminen on tätäkin tärkeämpää.

Kun ihmislajin edustajat parittelivat savannilla, sen uroksen geenit siirtyivät jälkipolville, joka suoriutui toimeenpiteestä nopeasti, ennen kuin leijona tai toinen mies puuttui peliin.

Hänen jälkeläisensä saattavat toivoa erektion pitempää kestoa, mutta luonnonvalinta ei suosinut esisetiämme, joilla oli tämä ominaisuus.

Kirja on selkeästi ja johdonmukaisesti kirjoitettu. Hamilon näkemykset ovat loogisia. Kirjaa lukiessa ihmettelee useammankin kerran, ettei ole itse tullut ajatelleeksi samaa.

On helpompi sopeuttaa yhteiskunnan pelisäännöt biologiseen ihmisluontoon sopiviksi kuin muuttaa ihmisluontoa teknisen yhteiskunnan tarpeisiin.

Esimerkkinä Hamilo mainitsee opetuksen suunnittelun. Siinä pitäisi huomioida se, että paikallaan istuminen ei sovi kaikkien lasten temperamentille.

Marko Hamilo: Luonnollisesti hullu. Avain 2011. 159 s.

Kristiina Koivunen