Ei kuumia puheenaiheita saunassa, kiitos

Lukuaika: 2 minuuttia

Ei kuumia puheenaiheita saunassa, kiitos

Savusaunan ikävä piirre on, että se syttyy säännöllisesti tuleen.

Voitonriemuinen ilme kasvoillaan eräs vierailija on juuri aukaisemaisillaan olutpulloa. Käy ilmi, ettei kaljan juonti käy päinsä. Olemme herrasmiesseurassa.

Ei kuitenkaan herraseurassa sillä kolmasosa Suomen Saunaseuran jäsenistä on naisia. Vaikka Saunaseuran 3315 jäsenestä suurin osa on keski-ikäisiä miehiä, on viime aikoina mukaan tullut nuorempiakin joita sauna-aate viehättää.

Pimeässä tilassa on erotettavissa köyryselkäisiä hahmoja kylki kyljessä. Helsingin Vaskiniemessä sijaitsevan savusaunan nokeentuneet seinät vielä korostavat pimeyttä. Kukaan ei puhu. Ilmassa leijuu savunhaju. Joillekin se kuitenkin aiheuttaa silmien kirvelyä.

Eräs kyyryistä hahmoista ymmärtää, että joukossa on jokunen kutsuvieras ja alkaa tehdä selkoa savusaunan toimintaperiaatteesta. Hän kuvailee millaisia elektroneja hyvästä kiukaasta säteilee. Savusaunan ikävä piirre on, että se syttyy säännöllisesti tuleen.

Saunaseuran kirjahyllyä lehteillessä saunastakin tulee suhteellinen käsite. Japanilaisillakin on oma saunansa – Furo. Eurooppalaisista erityisesti Saksa, Itävalta ja Sveitsi sekä Hollanti ovat mukana saunaseuratoiminnassa. Niinkin kaukana kuin Etelä-Koreassa on saunojia. Nykypäivän sauna-aate on siis kansainvälistynyt. Kansainväliseen saunaliittoon kuuluvat muun muassa Slovenia ja Japani.

Saunaseuran julkaisema englanninkielinen Sauna Studies johdattaa noviisit saunomisen saloihin. Kirjan sivuilla esitellään rotilla suoritettuja saunakokeita, saunakävijöiden sydänkäyriä sekä myös saunapsykologiaa. Käy ilmi, että kovista löylyistä pitävät naiset ovat uskonnollisia ja masturboivat harvoin. Vastaavasti kovista löylyistä pitävät miehet eivät pidä grillimakkarasta saunan jälkeen.

Löylyhuone numero kolmessa on tunnetusti Saunaseuran kuumimmat löylyt. Parhaimmillaan lämpötila nousee 157 asteeseen.

”Se on kyllä hirvittävän kuuma”, toteaa Suomen Saunaseuran toiminnanjohtaja Hilkka Heimonen. Kuumuus ei kuitenkaan ole itsetarkoitus. Saunaosasto koostuu kuudesta erilaisesta löylyhuoneesta, joista löytyy jokaiselle jotakin.

Kolmesta savusaunasta yksi on niin sanottu filosofisauna. Kaksi on tavallista puulämmitteistä. Näiden lisäksi on vielä moderni sähkölämmitteinen sauna, joka on varustettu älykiukaalla. Entä sähkösauna?

Vaikka sähkökiukaat yleistyivät 1960-luvulla rinnan kerrostalojen ja lähiörakentamisen kanssa, on yhä niitä joista puusauna on ainoa oikea. Saunaseuran sivuilla annetaan kuitenkin ymmärtää, että sähkökiuas on parempi kuin ei mitään kiuasta. Monet saunaseuran jäsenet ovat kommentoineet seuran sähkökiuasta ”yllättävän hyväksi”.

Pohjoismaissa ei toiminnanjohtajan mukaan olla kiinnostuneita saunomisesta seuratasolla. Saksalainen saunalehti Schwimmbad&Sauna esittelee saunakulttuuria ylellisyytenä, joka kerrostalosaunaan tottuneelle näyttää peräti eksoottiselta. On uima-altaita ja loputtomalta tuntuvaa kaakeliseinädesignia. Naisia poseeraa hyvinvalaistuilla lauteilla tai uima-altaan reunalla flirttailemassa miespuolisille saunaseuralaisille.

Mutta mikä on sauna-aate? Heimosen mukaan seuraa perustettaessa 1930-luvulla oli ajatuksena ylläpitää saunakulttuuria kaupungeissa, joissa sen nähtiin yhdistävän juurettomat kaupunkilaiset perinteiseen suomalaisuuteen. Aluksi seuran tarkoituksena ei ollut saunominen, vaan ainoastaan puhuminen ja ajatustenvaihto saunomiseen liittyen.

”Ei politiikkaa, seksiä tai uskontoa”, Heimonen linjaa saunan keskustelunaiheita. Kun vierailumme opas on selvittänyt kielletyt puheenaiheet, kysymme hiljaa mielessämme mitä puhuttavaa näiden jälkeen enää jäi.

Neljästoista kansaivälinen saunakongressi järjestetään Helsingissä 6–9.8. www.sauna.fi

Kimmo Laakso

  • 9.9.2009