Britanniassa käynnistyi alkuvuodesta kampanja Robin Hood -veron puolesta. Yli sadan järjestön kampanja vaatii pienen pientä rahoitusmarkkinaveroa pankeille, vipurahastoille ja muille rahoitusinstituutioille spekulatiivisista rahanliikkeistä.
Britanniassa käynnistyi alkuvuodesta kampanja Robin Hood -veron puolesta. Yli sadan järjestön kampanja vaatii pienen pientä rahoitusmarkkinaveroa pankeille, vipurahastoille ja muille rahoitusinstituutioille spekulatiivisista rahanliikkeistä.
Kampanja alkoi helmikuussa nettiäänestyksellä, mikä oli investointipankkien jättiläiselle Goldman Sachsille vaikea paukku. Pankin omistamalta serveriltä tuli yhden päivän aikana 1?700 ei-ääntä. Pankkiirien kähmintä saatiin kuriin, ja nyt niin hallituksessa kuin oppositiossakin on lupailtu pankeille asetettavaa veroa.
Robin Hood -vero on sukua valuutanvaihtoverolle ja niin kutsutulle Tobinin verolle, joista on puhuttu vuosikymmeniä. Tavoitteena on kansainvälinen sopimus, mutta brittikampanjoitsijoiden mukaan startiksi riittäisi jo Britanniankin sitoutuminen veroon.
Suomessa ja Manner-Euroopassa valuutanvaihtoverosta on puhunut lähinnä Attac-liike. Se on ilahtunut kampanjan menestyksestä, mutta pitää esitettyä veroa liian maltillisena.
”Se on ennen kaikkea varainkeruuväline julkispalveluiden rahoittamiseksi. Se tuskin hillitsisi spekulaatiota tai vakauttaisi rahoitusmarkkinoita. Jos näihin ongelmiin halutaan puuttua, veron on oltava tiukempi”, sanoo Suomen Attacin puheenjohtaja Henri Purje.
Maaliskuun lopussa kampanja levittäytyi Brysseliin. Briteissä mukana on myös monia suomalaisille tuttuja järjestöjä Planista Pelastusarmeijaan ja Unicefiin.
”Suomen asetelma on sikäli rohkaiseva, että Robin Hood -tyyliselle verolle on melko laaja tuki eduskunnassa yli puoluerajojen”, sanoo Purje.
Toisaalta rosvojoukko ei vielä ole saanut kukistettua Suomen sheriffiä. EU:n valtavirran vastaisesti Suomen keskeisimmät ministerit ja valtiovarainministeriö vastustavat veroa tarmokkaasti.
Kirjoittaja on Attacin entinen puheenjohtaja.
Hanna Kuusela
