”Aina on ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta halua käyttää joitakin teknologioita. Taustalla on monenlaisia syitä”, Lapin yliopiston mediakasvatuksen dosentti ja apulaisprofessori Päivi Rasi arvioi.

Yli 65-vuotiaat käyttävät internetiä ja sosiaalista mediaa kapea-alaisemmin ja harvemmin kuin nuoremmat ikäryhmät, eivätkä he käytä internetiä ensisijaisesti älypuhelimella. Suosituimpia internetin käyttötarkoituksia 65–89-vuotiailla ovat pankkiasioiden hoitaminen, sähköpostiviestintä sekä palveluita, uutisia, sairauksia ja terveyttä koskevan tiedon etsintä.

Myös ikäihmiset haluavat osallistua mediayhteiskuntaan ja ilmaista itseään medioiden avulla. Tilastokeskuksen viimeisimmät tiedot kertovatkin, että korona-aikana ikäihmisten sosiaalisen median ja internetin käyttö on lisääntynyt, ja monet ovat ottaneet suurenkin digiloikan.

Lapin yliopiston IkäihMe-hanke tuottaa materiaaleja ikäihmisten mediakasvatukseen. Hankkeessa ovat nousseet esille tarve kriittiselle medialukutaidolle sekä mediasisältöjen luovalle tuottamiselle.

”Tekninen käyttötaito on vain yksi ulottuvuus. Muut ulottuvuudet ovat saaneet vähän vähemmän huomiota ikäihmisten mediakasvatuksessa”, Rasi kommentoi.

IkäihMe-hankkeen yhteydessä toteutettiin tutkimus, jossa kaksikymmentä yli 65-vuotiasta suomalaista kirjoitti henkilökohtaista mediapäiväkirjaa kahden viikon ajan. Päiväkirjat kirjoitettiin koronarajoituksen alkamisen aikaan maalis- ja huhtikuussa 2020. Tutkimuksessa selvisi, että kriisiä koskeva laaja uutisointi oli henkisesti kuluttavaa eristyksissä oleville ikäihmisille. Tutkimukseen osallistuneet ikäihmiset osasivat kuitenkin vähentää väsyttäväksi koettua uutistulvaa ja osoittivat näin kriittisyyttä sekä sopeutumiskykyä. Osallistujat mukauttivat myös harrastuksiaan digitaalisiin ympäristöihin. Esimerkiksi tanssia, museoissa käyntiä ja vapaaehtoistoimintaa jatkettiin tietokoneen ja sovellusten avulla. Läheisiin alettiin pitää yhteyttä videopuheluin.

Erään yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yli 65-vuotiaat sosiaalisen median käyttäjät jakoivat keskimäärin noin seitsemän kertaa enemmän valeuutisia kuin nuorimman vertaillun ikäryhmän edustajat. Rasin mukaan kattavaa tutkimustietoa siitä, ovatko ikäihmiset alttiimpia valeuutisille, ei kuitenkaan vielä ole. Lisäksi Yhdysvaltojen tilanne voi olla hyvin eri kuin Suomessa.

”Toki voidaan olettaa, etteivät ikäihmiset ole niin kokeneita sosiaalisen median käyttäjiä, mutta heillä on kyllä elämänviisautta”, Rasi toteaa. ”Suomalaiset ikäihmiset ovat kovia uutisten kuluttajia. Voisi ajatella, että heille on syntynyt kokemuksen kautta kriittisyyttä uutisia kohtaan.”