Asiantuntevat aktivistit pelastavat demokratian

Max Liimatainen

Olipa kerran Voima-lehden toinen numero, Voima 1/2000. Sen pääkirjoitussivulla debytoi kauppatieteen maisteri Jaana Airaksinen. Ekonomi oli perehtynyt kehittyvien maihin ongelmiin ja matkustellut ihmisoikeushommissa Kaakkois-Aasiassa.

Otsikolla ”Ihmiset yhdessä tekevät sen taas” Airaksinen kirjoitti vapaakaupan vastustuksesta:

”Vuosituhat vaihtui vuoden vaihtuessa, uusi aikakausi alkoi kuitenkin jo ennen sitä. Lehti kääntyi Maailman kauppajärjestön ministerikokouksessa ­Seattlessa. – – Virallisten delegaatioiden lisäksi Seattleen matkusti lähes sata tuhatta ihmistä, joiden tavoitteena oli pysäyttää vapaakaupan eteneminen. Myös monilla kehitysmaiden edustajilla oli samansuuntaisia tavoitteita.”

”Kansainvälistä tiedelehteä” siteeraten hän jatkoi:

”Kaksi näin vahvaa vastavoimaa ei ole ollut silmäkkäin sitten Neuvostoliiton kaatumisen.”

Protestoijat onnistuivat:

”Aikaisempi yksimielisyys oli tiessään, ja kokous hajosi käsiin.”

Protestoijista vain osa oli ihmisoikeus- ja ympäristöaktivisteja. Monet olivat maanvljelijöitä, ammattiyhdistysväkeä ja kuluttajajärjestöjen edustajia.

Edellisen vuosituhannen loppupuolella sekä protestointi että poliitikkojen ja tiedotusvälineiden suhtautuminen liikehdintään muuttui. Edes konservatiivit eivät enää pitäneet aktivisteja mitättöminä räyhääjinä.

Erityisesti kansainvälisten valuuttasiirtojen verottamisen (Tobinin veron) puolesta ja vapaakauppaa vastaan argumentoivia nuoria alettiin kuunnella asiantuntijoina. Perehtyneet aktivistit kertoivat selkeästi miten suuryritykset olisivat vapaakaupan hyötyjiä, kun kansallinen lainsäädäntö ja jopa demokratia vaarantuisivat.

”Vain harvat tietävät, että Seattlen vuoden 1999 huippukokouksen sopimukset kaataneet protestit valmisteltiin Suomessa erään kansainvälisen konferenssin sivussa”, Jaana Airaksinen muistelee.

Väkivalta yhdistettiin protesteihin silloinkin, kun aktivistit istuivat studiossa siisteissä puvuissaan:

”Ensimmäisissä tv-keskusteluissa, joissa olimme mukana, aktivismimme kuvattiin usein yhdistettynä väkivaltaan. Välikuvissa polttopullojen sytyttämät palot savusivat ja naamioituneet mielenosoittajat mekastivat. Pian olimme kuultavina eduskunnassa. Muutos tapahtui nopeasti. Meihin suhtauduttiin kunnioittavasti, aivan niin kuin muihinkin asiantuntijoihin. Tulimme aina kuulluiksi tai ainakin saimme puhua.”

Vapaakauppaa vastaan protestoidaan edelleen. Transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta TTIP:tä on neuvoteltu vuodesta 2013, ja prosessi on kesken. CETA-sopimuksesta oli artikkeli viime Voimassa (10/2019). Suomessa pelätään monikansallisten kaivosyhtiöiden aiheuttavan tuhoja, ja CETA:n myötä voi olla, ettei Suomen lainsäädäntö suojaisi ympäristöä eivätkä yhtiöt kantaisi vastuuta Suomessa.

Sittemmin Airaksinen oli Voiman päätoimittaja. Nykyisin hän on Into ­Kustannuksen toimitusjohtaja sekä yksi omistajista. Airaksisen vuonna 2007 perustama Into on Voiman kanssa samaa yritysrypästä.

Kommentoi Facebookissa

Ilona Iida Simes

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Kiva, että haluat kommentoida artikkeleita. Muista kuitenkin hyvät käytöstavat ja se, että olet itse vastuussa kirjoituksestasi.