Novaja Gazetan kansainvälisesti tunnetuin toimittaja oli vuonna 2006 Moskovassa kotitalonsa hississä murhattu Anna Politkovskaja. Toimituksen sisäänkäynnin yhteydessä on hänen muistolleen omistettu reliefi.
Teksti Anna Voronkova
Novaja Gazeta on Venäjällä kolmesti viikossa ilmestyvä yhteiskuntakriittinen lehti. Se sinnittelee elossa siitäkin huolimatta, että lehdistön kritiikki on maassa vaimennettu ja lehden toimittajia on murhattu kuusi tällä vuosisadalla.
Venäjän mittakaavassa pienlehden, kuten Novaja Gazetan rooli neljäntenä valtiomahtina on erittäin heikko. Lähes koko muu mediakenttä, erityisesti merkittävimmät valtakunnalliset tv-kanavat, ovat Kremlin talutusnuorassa. Toimittajien murhista ja muista painostuskeinoista huolimatta Novaja Gazeta ei ole luovuttamassa yhä hankalammaksi käyvää taistelua sananvapauden puolesta.
Novaja Gazeta on tullut tunnetuksi tutkivasta journalismista ja taitavista ja rohkeista toimittajistaan. Valitettavasti tällä on ollut myös hintansa. Kuusi lehden toimittajaa on surmattu vuosina 2000–2009. Tšetšenian sodasta ja ihmisoikeustilanteesta kirjoittanut kansainvälisesti tunnettu toimittaja Anna Politkovskaja surmattiin vuonna 2006 ja hänen kolleegansa Natalia Estemirova 2009. Näiden lisäksi 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana surmattiin toimittajat Anastasija Baburova, (samassa yhteydessä murhattiin lehteä edustanut asianajaja Stanislav Markelov), Juri Štšekotšihin, Igor Domnikov ja Viktor Popko.
Ajatus uudesta itsenäisestä uutismediasta syntyi Komsomolskaja Pravda -lehden toimittajien keskuudessa vuonna 1993. Heillä oli vahva usko itsenäisen ja kriittisen median tulevaisuuteen Venäjällä. Neuvostoliiton entinen presidentti Mihail Gorbatšov tuki lehteä alusta asti. Toimituksen ensimmäiset kahdeksan tietokonetta ostettiin hänen Nobel-palkintorahoillaan. Nykyisin Gorbatšov omistaa 10 prosenttia lehtiyhtiöstä, jonka osakkeista yli puolet kuuluu lehden henkilökunnalle. Vuodesta 2017 päätoimittajana toiminut Sergei Kozheurov on todennut lakonisesti, ettei toivottavasti ole viimeinen virassa. Hän on ollut mukana lehden teossa alusta alkaen ja toimi ensimmäisenä toimitusjohtajana.
Aluksi Novaja Gazeta ilmestyi vain kerran viikossa, mutta pian se alkoi ilmestyä kaksi, ja kohta kolme kertaa viikossa. Lehdellä on muutamia paikallispainoksia Venäjällä suurissa kaupungeissa kuten Pietarissa, Nižni Novgorodissa, Novosibirskissa, Vladivostokissa ja Jekaterinburgissa.
Lehteä julkaistaan myös Saksassa, Israelissa, Kazakstanissa ja Latviassa venäjäksi. Ulkomaisissa painoksissa on venäläisen aineiston lisäksi paikallisia uutisia ja artikkeleita. Muilla kielillä lehden artikkeleita on julkaistu säännöllisesti vain suomeksi. Aluksi yksittäisiä artikkeleita julkaistiin Voima-lehdessä. Sittemmin Into Kustannus julkaisi artikkelikokoelmia pokkarimuodossa kolme vuotta, jonka jälkeen vuodesta 2012 artikkeleita on julkaistu suomeksi kuusi kertaa vuodessa ilmestyvässä Le Monde Diplomatique & Novaja Gazeta -lehdessä.
”Lehden tulevaisuutta on hankala ennustaa. Kaikki riippuu Venäjän poliittisesta tilanteesta”, sanoo lehden apulaispäätoimittaja Sergei Sokolov. Vladimir Putinin presidentiksi valinnan myötä vuonna 2000 laadittiin uusia lakeja, jotka tukahduttivat journalismia monin tavoin. Sokolovin mukaan toimittajille tilanne on vaikea, koska muiden kriittisten medioiden kadottua Novaja Gazeta tuntuu elävän eräänlaisessa keinotodellisuudessa.
”Sananvapaudelle ei enää ole markkinoita. Monet itsenäiset lehdet joutuivat siirtymään kokonaisuudessaan nettiin.” Sokolovin mukaan lehti elää joka päivä kuin miinakentällä. Muiden kriittisten äänten jo vaiettua lehden on oltava vielä varovaisempi siinä mitä julkaisee. Jokaisesta sanasta voidaan syyttää valehtelusta, ja lehti voidaan asettaa helposti syytteeseen nykyisen rikoslain pohjalta, mikä saattaa johtaa julkaisuluvan peruuttamiseen.
”Esimerkiksi tällä hetkellä Venäjän turvallisuuspalvelu syyttää lehtiä artikkeleista, joissa kerrotaan Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n laittomasta toiminnasta tietojen saamisessa eli kidutuksista. Oikeusprosessi alkaa 21. maaliskuuta.”
Talousongelmista johtuen Novaja Gazeta on joutunut kahteen otteeseen tauolle. Vuonna 1995 lehti ei ilmestynyt kuuteen kuukauteen. Paperiversion lakkauttaminen oli puolestaan esillä toukokuussa 2015, mutta tästä uhasta selvittiin. Sokolovin mukaan riippumattoman yhteiskunnallis-poliittisen lehden julkaiseminen Venäjällä ei ole koskaan ollut taloudellisesti kannattavaa. Mainosmarkkinatkin on politisoitu, eikä oppositiolehti pääse niistä osalliseksi. Muutamat suuret mediatoimistot päättävät missä mainoksia julkaistaan ja missä ei. Novaja Gazetan erityisasemasta kertoo, että se on mainostajien mustalla listalla, vaikka muiden venäläismedioiden sallitaan silloin tällöin kritisoida vallanpitäjiä ilman seuraamuksia.
Lehden tilaustuotot eivät ole merkittäviä, sillä posti vie yli 50 prosenttia tilausmaksujen tuotosta. Myös lehden saaminen kioskimyyntiin on usein hankalaa, koska paikallispoliitikot pyrkivät vaikuttamaan tarjolla olevaan lehtivalikoimaan. Esimerkiksi muutama vuosi sitten Sotšissa kioskimyyjät joutuivat itse valokopioimaan lehden myyntiin kioskien hyllyille. He eivät saaneet tilata enempää kuin kolme lehteä kuukaudessa, koska kaupunginjohtaja ilmoitti, ettei lehdellä ole kysyntää. Todellisuudessa sitä kuitenkin oli, ja siksi lehtikioskit päätyivät omaperäiseen ratkaisuunsa lehden tarjoamisessa halukkaille.
Lehden nettiversiolla ei ole vastaavia jakeluongelmia. Se on kasvattanut suosiotaan ja mahdollistanut uusia tapoja tuottaa sisältöjä. Viime aikoina lehti on muun muassa tuottanut interaktiivista tutkivaa journalismia esimerkiksi siitä, mitkä firmat ja poliitikot ovat suurien valtion julkisten hankintojen takana.
Kaikesta huolimatta Novaja Gazeta pyrkii pitämään paperiversionsa kaikin keinoin elossa. Nyt lehti elää yksityisten henkilöiden ja yritysten lahjoituksilla. Lehteä tukevat henkilöt eivät kuitenkaan halua tai uskalla kertoa tuestaan julkisesti.
Toiveikkuutta lehden jatkosta herättää viime joulukuussa aloitettu joukkorahoituskampanja, joka näyttää tuottavan tulosta. Lehdellä on siis paljon lukijoita, jotka paitsi pitävät lukemastaan, ovat myös valmiita tukemaan sitä taloudellisesti.
Yhtä toivoa herättävää ei ole Venäjän hallinnon suhde sananvapauteen. Haastattelun jälkeisenä päivänä presidentti Putin hyväksyi lain, jossa Venäjää ja sen hallitusta loukkaavien valheellisten uutisten levittäminen kriminalisoidaan. Esimerkiksi tällaisille nettisivulle pääsy voidaan estää, ja voi seurata rangaistus sen materiaalin levittämisestä Facebookissa.
