Linnut lopussa


Kaikkein aikain neljännessä Voimassa (3/2000) toimittaja ja tietokirjailija Jani Kaaro kirjoitti Suomen ympäristökeskuksen julkaisemasta uhanalaisten lajien luettelosta. Se oli hänen mukaansa ”karua luettavaa”.

”Käki kukkuu kauempana” -otsikon alla Kaaro totesi, ettei Suomella mene hyvin.

”Jos toimikunnan edellisessä mietinnössä korostuivat vanhojen metsien lajit, nyt ovat vuorossa maatalousympäristön eläimet ja kasvit. Aikaisemmin aivan tavalliset peltolinnut, kottarainen ja pelto­sirkku alkavat jo olla harvinaisia.”

Uhanalaisten lajien luokitus oli ollut herätys metsäaktivismille. Kun ensimmäinen uhanalaisten lajien mietintö ilmestyi vuonna 1985, aktivistit kokosivat rivinsä hakkuita vastaan.

Kaaro syötti nostalgiapallon päättäjille:

”Uhattujen lajien lista on suuri ilmaan heitetty kysymys siitä, millaisessa Suomessa haluamme elää. Kertooko punainen kirja vain menneestä maailmasta, jolloin aidanseipäitä oli silmänkantamattomiin, lampaita aurinkoisella kedolla, jossa kukkien väri särki silmiä, ja tiltaltti siltsalttisitti metsän reunassa. Se Suomi ei ole iäksi menetetty, vaan tuotavissa takaisin poliittisilla päätöksillä ja ajan kanssa. Siinä uhanalaisten lajien lista voi olla avuksi.”

Ota aikaa itsellesi

Päättäjät eivät ole ottaneet opikseen. Vuoden 2019 raportin mukaan joka yhdeksäs eliölaji uhkaa kadota Suomen luonnosta.

”Uusi eliölajien uhanalaisuusarviointi osoittaa Suomen luonnon köyhtyvän edelleen. Yli 22 000 lajista 11,9 prosenttia on uhanalaisia, kun edellisessä ar­vioinnissa osuus oli 10,5 prosenttia. Uhanalaisia on kaikissa lajiryhmissä, suhteellisesti eniten linnuissa ja sammalissa. – – Paljon voidaan tehdä uhanalaistumisen pysäyttämiseksi, mutta toimilla on kiire”, ympäristöministeriö kommentoi.

”Lajien uhanalaistumiseen ovat vaikuttaneet merkittävimmin metsäelinympäristöjen muutokset, jotka ovat ensisijainen uhanalaisuuden syy 733 lajille. Yleisimpiä niistä ovat metsien uudistamis- ja hoitotoimet, vanhojen metsien ja kookkaiden puiden sekä lahopuun väheneminen.”

Voima seurasi ilmastomarssi-mielenosoitusta Eduskuntatalolla 6. huhti­kuuta 2019.

Luonnonvarakeskuksen johtaja Leif Schulman puhui protestissa.

”Minun elinaikanani 60 prosenttia selkärankaisista on hävinnyt. Kun torjumme ilmastonmuutosta, meidän täytyy samalla pitää yllä ja parantaa luonnon monimuotoisuutta.”

Kommentoi Facebookissa

Liity rauhanarmeijaan
Ilona Iida Simes