Kirjoittanut Kimmo Jylhämö

Yli 50 vuotta

Lukuaika: 2 minuuttia

Yli 50 vuotta

Pääkirjoitus: Miksi tukea verovaroin välinpitämättömyyttä, eläinten arvon halveksuntaa ja lihateollisuuden suuryritysten voittojen maksimointia?

Me kukkahatut uskomme, että viihteellinen väkivalta lisää aggressiivisuutta. Tosin kaikki vähänkin älykkäät ihmiset torjuvat väitteen, koska ihminen tietää eron fiktiivisen ja todellisen välillä. Toiset väittävät jopa, että fiktiivinen väkivalta vähentää todellista väkivaltaa.

Jokelan joukkomurhatapauksessa väkivaltaisen käyttäytymisen merkit olivat tiedossa. Niihin ei puututtu.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan vain tupakka on vaarallisempaa kuin tv- ja peliväkivalta, kertoo Tietokone-lehti. ”Tutkijoiden mukaan 50 vuoden tutkimukset osoittavat, että kun lapset altistuvat jatkuvasti väkivallalle, heistä tulee todennäköisemmin itsekin aggressiivisempia. Se näkyy elämässä myöhemmin ja aiheuttaa suoraan ja välillisesti erilaisia terveysongelmia. Vaikutus pätee tutkijoiden mukaan niin naisiin kuin miehiinkin”, jatkaa uutinen.

Ehkä väkivallan palvomisella on jokin tarkoitus: oikeuttaa todellinen väkivalta.

Ehkä voisi miettiä, mistä Kristian Smedsin Tuntemattoman sotilaan herättämässä keskustelussa on oikeasti kyse. Suomessa itsenäisyyspäivän juhlallisuudet ovat perustuneet sotaisan historian rituaalimaiseen uhrimenopalvontaan, jossa suomipoika taistelee velivenäläistä vastaan, häviää mutta voittaa samalla kertaa. Suomi kuolee mutta säilyy silti hengissä.

Nyt taas tässä sodan rituaalissa Suomi kuolee, mutta höpötys Tuntemattoman sotilaan merkityksestä kansalliselle identiteetillemme vain vahvistuu. Eikö helvetti tätä maata voisi pohtia seuraavat 50 vuotta vaikka Minna Canthin Köyhän kansan hengessä?

Periaatteessa sukupolvien esikuvien kyseenalaistaminen on tarpeellista, niin Linnan kuin Smedsinkin kohdalla. Silti kauhistun, että Smeds ampuu esikuvat alas. Itse asiassa Smeds oman sukupolveni äänenä vain vahvistaa sotaisaa itsenäisyys- ja kansakuntakäsitystämme.

Joku psykologi väitti, että sodan arvet periytyvät jopa neljänteen sukupolveen. Kuinka monta sodasta vaiennutta suomalaismiestä tähän maahan syntyikään? Kuinka heidän perintönsä näkyy Suomessa? Kuka todella tietää, mitä ihmisille tapahtuu, kun täydellinen vaikeneminen sodan hirvittävyyksistä siirtyy sukupolvelta toiselle puhumattomuutena ja kasvojen pois kääntämisenä todellisuudesta?

Kuka on todella kuullut pappansa, vaarinsa tai ylipäätään suomalaisen sotilaan puhetta sodasta sellaisena kuin asiat tapahtuivat? Puhe sodasta Tuntemattoman sotilaan hengessä ei ole enää 50 vuoteen ollut puhetta sodan todellisuudesta. Se on hurmioitunutta puhetta Linnan sepitteellisistä hahmoista.

Itse uskon, että kaikki väkivalta aiheuttaa koston kierrettä ja pahoinvointia, joka ulottuu toisiin ihmisiin ja eläimiin. Suomen maaseudulle levittäytynyt eläinten keskitysleirien saaristo ei ole tästä poikkeus. Jos ihminen ei voi antaa eläinten elää lajityypillisiä muotojaan noudattaen edes jotenkin säällisesti, niin tehotuotannon keskitysleirit saa ajaa alas.

Miksi tukea verovaroin välinpitämättömyyttä, eläinten arvon halveksuntaa ja lihateollisuuden suuryritysten voittojen maksimointia?

Kimmo Jylhämö