Verenhimoinen peto

Lukuaika: 2 minuuttia

Verenhimoinen peto

Toisinajattelija: Kansakunta, joka on maailman koskaan kokemista mahtavin, rynnistää voimalla sotaan muuta maailmaa vastaan.

MINULLE TEHTIIN ALKUVUODESTA iso syöpäleikkaus. Leikkaus ja sen jälkiseuraukset olivat painajaismainen kokemus. Tuntui kuin en olisi pystynyt uimaan ja olisin vain pulpahdellut pinnan alle syvässä synkässä loputtomassa valtameressä. Olen iloinen, että en kuitenkaan hukkunut ja saan vielä elää.

Mutta on kuin olisin sukeltanut tuosta henkilökohtaisesta painajaisesta päästyäni vielä paljon hirvittävämpään julkiseen painajaiseen – yhdysvaltalaisen hysterian, ahdasmielisyyden, häikäilemättömyyden, typeryyden ja sotakiihkoilun painajaiseen. Kansakunta, joka on maailman koskaan kokemista mahtavin, rynnistää voimalla sotaan muuta maailmaa vastaan.

”Joka ei ole meidän puolellamme on meitä vastaan”, sanoi presidentti George W. Bush. Hän sanoi myös: ”Me emme aio sallia sitä, että maailman hirvittävimmät aseet jäävät maailman hirvittävimpien johtajien käsiin.” Niin juuri. Katso peiliin, kaveri. Se olet sinä.

YHDYSVALLAT KEHITTELEE uudenaikaisia joukkotuhoasejärjestelmiä ja on valmis käyttämään niitä siellä missä hyväksi katsoo. Yhdysvalloilla on asejärjestelmiä enemmän kuin muulla maailmalla yhteensä. Se on irrottautunut biologisia ja kemiallisia aseita koskevista kansainvälisistä sopimuksista ja kieltäytyy päästämästä tarkastajia asetehtaisiinsa. Ristiriita maan hurskastelevien julkisten kannanottojen ja omien tekojen välillä on melkein vitsi.

Yhdysvallat ajattelee, että New Yorkin 3 000 kuollutta ovat ainoita kuolleita, joilla on merkitystä, ainoita joista on väliä. Ne ovat yhdysvaltalaisia kuolleita. Muut kuolleet ovat epätodellisia, abstrakteja, vailla seurauksia.

VÄESTÖÄ KEHOTETAAN Isossa-Britanniassa olemaan ”valppaana” ja valmistautumaan mahdollisiin terrori-iskuihin. On irvokasta edes sanoa tällaista. Kuinka tämän valppauden tulisi – tai kuinka se voisi – ilmetä? Pitääkö meidän pitää huivia suun edessä myrkkykaasun varalta?

Terrori-iskut ovat kuitenkin melko todennäköisiä. Ne ovat vääjäämätön tulos maamme pääministerin halveksittavasta ja häpeällisestä nöyristelystä Yhdysvaltojen edessä.

Puhutaan, että hiljattain olisi saatu torjutuksi Lontoon maanalaiseen suunnattu myrkkykaasuisku.

Oli miten oli, tuollainen isku saatetaan todella tehdä. Tuhannet koululaiset käyttävät joka päivä metroa. Jos myrkkykaasuisku sattuisi ja he kuolisivat, vastuu tapahtuneesta olisi yksin pääministerin. Pääministeri itse ei luonnollisestikaan käytä metroa.

SANOTAAN, ETTÄ IRAKIA VASTAAN kaavaillulla sodalla halutaan vapauttaa maa diktaattoristaan. Tosiasiassa se olisi tuhansien siviilien harkittu murha.

Yhdysvallat ja Iso-Britannia kulkevat tietä, joka vie koko maailman väkivallan kierteeseen ja lopulta katastrofiin. USA on kaikesta huolimatta ratketa liitoksistaan innossaan hyökätä Irakiin.

Minusta tuntuu, että tässä ei ole kyse vain Yhdysvaltojen halusta saada Irakin öljy hallintaansa vaan myös siitä, että sen hallituksesta on tullut verenhimoinen peto. Se puhuu enää vain pommittamalla. Tiedämme monien yhdysvaltalaisten olevan tyrmistyneitä hallituksensa linjasta, mutta heillä ei näytä olevan mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan.

Mikäli Euroopasta ei löydy solidaarisuutta, älyä, rohkeutta ja tahtoa nousta kyseenalaistamaan ja vastustamaan Yhdysvaltojen valtaa, sillä on täysi syy luonnehtia myös itseään Alexander Herzenin sanoin: ”Emme me lääkäreitä ole. Me olemme sairaus.”

Lyhentäen suomentanut Ilona Nykyri. Kirjoittaja sai tänä vuonna kirjallisuuden Nobel-palkinnon. Teksti perustuu puheeseen, jonka Pinter piti vastaanottaessaan Torinon yliopiston myöntämän kunniatohtorin arvon 11.12.2002. Pitkä versio kolumnista on luettavissa täällä.

Harold Pinter

  • 9.9.2009