Toisinajattelija: EU:n suhtautuminen Turkkiin ja kurdikysymykseen on ristiriitainen. Ilmeisesti EU-maissa ajatellaan, että jos Turkin jäsenyysneuvottelut kariutuvat, niin yhteistyö jatkuisi nykyisenlaisen Turkin kanssa.
EU pitää Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta terroristijärjestönä. Kuitenkin EU:n puheenjohtajamaan Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja toivoo välitöntä aselepoa Kaakkois-Turkkiin uutistoimisto DIHA:lle elokuussa antamassaan haastattelussa. PKK:n käymä sota vaikuttaa tavalliselta sodalta, vaikka Turkki puhuu terrorismista. Vaatimuksia tulitauosta ei esitetä esimerkiksi al Qaidalle.
EU:n suhtautuminen Turkkiin ja kurdikysymykseen on ristiriitainen. Ilmeisesti EU-maissa ajatellaan, että jos Turkin jäsenyysneuvottelut kariutuvat, niin yhteistyö jatkuisi nykyisenlaisen Turkin kanssa. Ei ymmärretä sitä, että jos Turkin ongelmia ei ratkaista, ne vain kärjistyvät.
”Kurdien on odotettava, Turkin muutokset eivät tapahdu nopeasti”, toteavat monet EU-maiden edustajat, myös Suomen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen Ulla Anttila DIHA:n haastattelussa.
Kurdithan ovat odottaneet kärsivällisesti. Turkin EU-keskustelut käynnistyivät toden teolla vuonna 1999. Ovatko kurdit saaneet EU:lta muuta kuin lupauksia? Eivät. Jos Turkin viranomaiset soveltavat uudistettua terrorismin vastaista lakia, niin kurdien tilanne muuttuu kehnommaksi kuin seitsemän vuotta sitten. Kuinka kauan EU:lla on aikaa olla näkemättä mikä Turkissa tapahtuu? Kurdit eivät anele loputtomasti, että heidät huomioitaisiin.
Tähän mennessä EU on kääntänyt katseensa muualle, kun tulee puhe kurdeista.
Viime kuukausina PKK on pärjännyt taisteluissa hyvin. Kuvat sotilaiden hautajaisista saavat turkkilaiset raivon partaalle, he vaativat armeijaansa tuhoamaan PKK:n tukikohdan Kandilin Pohjois-Irakissa.
Elokuussa Turkki, Irak ja Iran ovat käyneet kiivasta diplomaattista vääntöä PKK:sta. Turkki on siirtänyt joukkoja Irakin vastaiselle rajalle ja tiedustelupalvelu MIT:n agentteja on nähty elokuussa Irakissa. Iran on ampunut raketteja Kandiliin.
Yhdysvaltojen pelkäämä dominoefekti on totista totta Pohjois-Irakissa. Yhdysvallat on hyväksynyt Turkin hyökkäysaikeet vain pitkin hampain, sillä sen tärkein yhteistyökumppani Irakissa, eli kurdit, ei niitä hyväksy.
Alueella on niin monta riitaista osapuolta, että jos Turkki hyökkää Kandiliin, konfliktissa voi pian olla mukana monta armeijaa: Turkki, PKK, Iran ja Yhdysvallat. Irakin autonomisella kurdialueella vaaditaan, että kurdien peshmergataistelijat eivät enää toimi Bagdadin alaisuudessa ja myös Irakin turkmeeneilla on vahva kanta asiaan.
Turkin kurdit eivät myöskään odota toimettomina. He lupaavat viedä sodan Länsi-Turkkiin, jos Turkki hyökkää Kandiliin. Tästä on saatu kesän aikana esimakua, kun Kurdistanin Vapauden Haukat (TAK) on ilmoittautunut parinkymmenen pommi-iskun tekijäksi eri puolilla Turkkia.
Suomi saattaakin saada EU:n puheenjohtajuuskaudellaan hoidettavaksi toisenkin sodan Lähi-idässä.
Elokuun 30. päivänä Turkin armeijan johtoon nousi jyrkän linjan kannattaja Yasar Büyükanit. Lähiviikot näyttävät lähettääkö hän joukkonsa Kandiliin, ja kuinka dominopalikat sitten vyöryvät.
Viime vuoden myydyin kirja Turkissa oli romaani ”Metallimyrsky”, jonka aiheena on sota Turkin ja Yhdysvaltojen välillä. Myös sen jatko-osa on myyntimenestys. Se kertoo kolmannesta maailmansodasta.
Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja Kurdistan-tutkija.
Kristiina Koivunen
