Kirjoittanut maria karuvuori

Saksofonin särö & onni

Lukuaika: 2 minuuttia

Saksofonin särö & onni

Kritiikin kannuksilla palkittu saksofonisti Linda Fredriksson uskoo, ettei musiikilla ole sukupuolta.

Oli opettajien ainoa vapaa-aamu Keuruun musiikkileirillä, ja ulkoa kuului äänekästä koirien mekastusta. Saksofonisti Linda Fredriksson oli leirillä opettajana, kuten myös rumpali Eeti Nieminen. Leirinjohtaja, joka oli tilannut koirien agilityradan opettajien majoituksen ulkopuolelle, oli Eero Tikkanen.

Fredriksson muodostaa yhdessä Niemisen ja Tikkasen kanssa Mopo-nimisen jazzista ja punkista ammentavan trion. Aamuisesta agilitykokemuksesta syntyi lopulta kappale nimeltä Lisää koiria.

Fredriksson sanoo, että Mopo haluaa musiikillaan kertoa tarinoita sekä luoda tunnetiloja ja maailmoja. Kolmikon musiikkia inspiroi jazzperinteen ja 70-luvun punkin lisäksi esimerkiksi suomalainen luonto. Yksi esimerkki tästä on Luonto kutsuu -niminen kappale yhtyeen tulevalta levyltä. Kappale syntyi Talvivaaran vuonna 2012 sattuneen kipsisakka-altaan vuodon jälkeen.

”Basistimme Eero Tikkanen oli niin järkyttynyt onnettomuuden jäljistä, että purki huoltansa omistamalla biisin hyvinvoivalle luonnolle”, Fredriksson kertoo.

Väkevästi artikuloiva, persoonallinen ja syvän emotionaalinen muusikko, jonka villeissä ja vapautuneissa tulkinnoissa on asennetta ja huumoria. Näillä sanoilla kuvailee Suomen arvostelijain liitto Linda Fredrikssonin saksofoninsoittoa. Liitto myönsi viime vuoden keväällä muusikolle Kritiikin kannukset -palkinnon.

Palkintoperusteissa mainitaan myös, että Fredriksson tekee uraauurtavaa työtä ottamalla haltuun perinteisesti maskuliinisena soittimena pidetyn saksofonin. Palkinnon saaminen tuntui Fredrikssonista mielettömän hienolta, mutta hän on aina ollut hieman yllättynyt sukupuolinäkökulman korostamisesta musiikissa.

”Vaikka naiset ja miehet muuten olisivat erilaisia, muusikkoina he ovat ennen kaikkea muusikoita. Merkityksellistä on se, miltä musiikki kuulostaa.”

Fredriksson on huomannut, että saksofoninsoiton ukkovalta on pikkuhiljaa murtumassa. Hän toimii soitonopettajana Pop & Jazz Konservatoriossa, ja suurin osa hänen saksofonia soittavista oppilaistaan on tyttöjä.

Fredriksson itse valmistui Pop & Jazz Konservatoriosta muusikoksi vuonna 2007. Tällä hetkellä hän opiskelee musiikkikasvatusta Sibelius-Akatemiassa. Saksofonin kanssa on vierähtänyt jo lähes kaksi vuosikymmentä.

”Aloitin saksofonin soiton 9-vuotiaana. Muistan, että halusin soittimen, jota muut eivät soita. Naapurin täti väittää Lisa Simpsonia esikuvakseni, mutta itse en muista tätä.”

Opettamisen ja Mopossa soittamisen lisäksi Fredriksson vaikuttaa esimerkiksi soul-kokoonpano The Northern Governorsissa sekä Ricky-Tick Big Bandissa. Parhaillaan Fredriksson on Japanissa esittämässä livesäestystä 1930-luvun venäläiseen Entuziazm-elokuvaan. Fredriksson on yhdessä lyömäsoittaja Teho Majamäen kanssa säveltänyt uuden musiikin Dziga Vertovin ohjaamaan neuvostoraitaan.

Vaikka Fredrikssonin tuotantoon mahtuu paljon instrumentaalimusiikkia, hän osaa arvostaa myös hyviä lyriikoita. Mopon musiikissa ei ole laulua, mutta musiikillisia tarinoita täydentää toisinaan kuvakerronta. Kuvittaja Anna Tahkolan live-piirrosimprovisointi sopiikin loistavasti persoonallisen trion keikoille.

Mopo on onnistunut haalimaan faneja myös varsinaisten jazz-piirien ulkopuolelta.

”Useilla Mopon keikoilla joku yleisöstä on tullut juttelemaan ja kertonut, ettei yleensä kuuntele jazzia, mutta nyt kolahti. Etteivät tienneet, että tällaistakin voi jazz olla. On mahtavaa, jos Mopon avulla jollekin aukeaa uudenlaisia äänimaisemia.”

Jazzin ja punkin yhdistelmä uppoaa Fredrikssonin mukaan mainiosti suomalaisyleisöön.
”Siinä on sopivasti säröä ja onnea.”

Mopon toinen albumi Beibe julkaistaan 14.2.2014. Levynjulkaisukiertue järjestetään helmikuussa. www.mopomopo.com.

Maria Karuvuori