Arvio elokuvasta Green Zone.

Green Zone on lajiuskollinen sota-action-elokuva, jonka höysteenä on poliittisen trillerin aineksia. Siinä amerikkalaismiehittäjät etsivät turhaan joukkotuhoaseita Bagdadissa vuonna 2003.

Tehokkaasti kulkevan, mutta hiukan yksioikoisen tarinan rosvoksi paljastuvat Pentagonin satraapit. Sankareiksi tiivistyvät amerikkalainen sotilas ja vapaa lehdistö.

Lystikkäänä tuoreutena voinee pitää sitä, että Pentagonin paskamaisuutta korostetaan tekemällä sen vastapariksi reilu CIA. Harmi, että kiinnostavimman teeman käsittely jää kesken. Avainkysymys on se, miten pitkälle itseään demokratiana pitävä miehittäjä voi hyödyntää omissa päämäärissään vanhan totaalitaarisen väkivaltakoneiston säästyneitä rippeitä.

Esimerkiksi 1940-luvun lopulla USA hyödynsi natsien rakentamaa vakoiluverkostoa suoraan varustautuessaan kylmään sotaan. Natsien kenraalimajuri Reinhard Gehlenistä tuli sittemmin CIA:n vaikutusvaltainen toimija. Missähän se rosvovaltion ydin Irakin kohdalla luuraa?

Paul Greengrass: Green Zone. Ensi-ilta 12.3. 3 tähteä.

Tuomas Rantanen