Kirjoittanut Sonja Hyppänen

Merten paimenet

Lukuaika: 4 minuuttia

Merten paimenet

Suomalainen Sonja Hyppänen pestautui kansimieheksi Sea Shepherdille. Färsaarilla delfiinien henkeä vahtivan laivan miehistö on ottanut käyttöön ovelat keinot valaiden suojelussa.

”Valaita styyrpuurissa, valaita styyrpuurissa!” kaikuu huuto laivalla. Kiiruhdamme kaikki keulakannelle ja toljotan suu auki elämäni ensimmäisiä valaita. Finwhales, sillivalaita, toteaa seilori vierelläni.

Työskentelen kansimiehenä Sea Shepherd Conservation Societyn lippulaiva Steve Irwinillä. Olemme keskellä pohjoista Atlantin valtamerta matkalla Välimereltä kohti Färsaaria. Miehistömme koostuu vapaaehtoisista ympäri maailman. Vaikka jokainen laivalla tulee eri olosuhteista, elämäntilanteista ja kulttuureista, kaikkia yhdistää intohimo merten ja sen asukkien suojeluun.

Alkamassa on Operation Ferocious Isles, operaatio julmat saaret: yritämme pysäyttää valaanpyynnin Färsaarten rannikkovesillä. Färsaarelaiset pyytävät pallopäävalaita. Laji ei ole uhanalainen, mutta sen kannan koosta pohjoisella Atlantilla tai Färsaarten ympäristössä ei ole tarkkaa tietoa. Vuosittain noin 1?000 valasta menettää henkensä idyllisten kylien rannoilla valasjahdeissa eli Grindadrappeissa, grindeissä.

Valaanpyyntiä valvoo maailmalla International Whaling Commission (IWC) eli Kansainvälinen valaanpyyntikomissio. 1800-luvulla valaita pyytänyt Suomi on yksi sen 89:stä jäsenmaasta. Komission asettama kaupallisen valaanpyynnin kielto tuli voimaan vuonna 1986. Valaita pyytävät yhä esimerkiksi Islanti, Norja, Japani, Färsaaret, Saint Lucia sekä Saint Vincent ja Grenadiinit.

Komission näkökulmasta laillista on eräiden alkuperäiskansojen harjoittama valaanpyynti sekä Japanin tieteen nimissä kulkeva valasjahti. Japani on asettanut vuosittain 1?000 valaan kiintiön ja se pyytää esimerkiksi uhanalaisia ryhävalaita niiden suojelualueella Eteläisellä jäämerellä.

Färsaarelaiset kokevat valaan tappamisen olevan aikuistumisriitti sekä osa heidän perinteitään. Valaanpyyntiä harjoittavat vain miehet ja pojat, jotka valashavainnon tapahtuessa haetaan koululuokista tapporannoille. Nykyään naiset saavat seurata valaanpyyntiä. Menneisyydessä saarelaiset uskoivat, että naisten tai pappien ei ollut hyvä todistaa grindia.

Vaikka Tanskalle kuuluvilla Färsaarilla on itsehallinto, saa saariryhmä taloudellista tukea EU-jäsenmaa Tanskalta kuusi prosenttia bruttokansantuotteestaan vuodessa. Euroopan unioni on kieltänyt kaikenlaisen valaanpyynnin alueellaan, ja Sea Shepherd arvosteleekin Tanskaa rankasti sen tuesta EU:n lakeja rikkovalle saariryhmälle.

Matkaamme Färsaarille Shetlannin saarien kautta. Siellä kohtaamme toisen laivastomme aluksen, nopean trimaraani Brigitte Bardot’n. Vaihdamme miehistöä ja lastaamme elintarvikkeita.

Olemme valmiita lähtöön kun saamme yllättäen tiedon, että laiva ei saa seilata sijoiltaan mihinkään. Maltalainen kalastusyritys Fish and Fish Limited on haastamassa Sea Shepherdin oikeuteen, koska Steve Irwinin miehistö leikkasi yrityksen laittomiksi epäilemänsä tonnikalaverkot vuonna 2010 Välimerellä.

Ihmisten rakkaus meriherkkuihin sekä kaupallinen laajamittainen kalastus ovat ajaneet tonnikalan sukupuuton partaalle. Tonnikalabisneksessä liikkuvat rahat ovat valtavia; yhden aikuisen kalan hinta voi kivuta yli 100 000 dollariin.
Nopea Brigitte Bardot on onneksi jo matkalla kohti Färsaaria. Perillä sen miehistö löytää vedenalaisen valaiten hautausmaan jonne valaanruhot kipataan miltei kokonaisina. Menneisyydessä valaanliha on kenties ollut tärkeä ruoan- ja tarveaineiden lähde karuilla saarilla, joiden toimeentulo perustuu kalastukseen.

Nykyään valaanlihassa on korkeita raskasmetallipitoisuuksia sekä ympäristömyrkky PCB:tä ja hyönteismyrkky DDT:tä. Vuonna 2008 Färsaarten terveysviranomaiset antoivat suosituksen, jonka mukaan pallopäävalaiden liha ei sovi ihmisten ruuaksi. Tutkimukset ovat osoittaneet pallopäävalaiden lihan syönnin lisäävän riskiä sairastua Parkinsonin tautiin.

Brigitten partioidessa ympäri Färsaaria me hiomme taktiikoitamme ja huollamme laivaa. Sea Shepherdin laivat toimivat kuten mitkä tahansa muut maailman meriä seilaavat alukset. Minä olen osa kansimiehistöä, joten muun muassa kaikenlaiset kunnostustyöt, laivan ankkurointi ja töijaaminen (kiinnittyminen laituriin) sekä veneiden käsittely kuuluvat toimenkuvaani.

Poistamme ruostetta ja peitämme terästä uudella maalilla jatkuvasti. Kansimiehistön aamut alkavat aamukokouksella, jonka jälkeen siivoamme koko laivan ja jatkamme laivatöillä. Konehuoneella on oma miehistönsä, kuten myös keittiöllä, komentosillalla sekä helikopterilla.

Parin viikon kuluttua yhdistys saa maksettua oikeuden asettaman takuusumman ja pääsemme matkaan. Liitymme Brigitten seuraan partioimaan jylhiä saaria ympäröiviä vesiä. Mahdolliset actionit keskeyttävät normaalit laivarutiinit.

Helikopteri on ilmassa miltei säässä kuin säässä etsien valaita tai mahdollisesti valaanpyyntiä varten kokoontuvia veneitä. Tarvittaessa laskemme nopean Delta-veneen vesille kiertelemään idyllisissä vuonoissa. Valaanpyyntiä silmälläpitäen laivalla on käytössään vedenalaisia akustisia laitteita, jotka karkottavat valaat pois valaanpyytäjien ulottuvilta.

Kun saarelaiset näkevät valaita merellä, he lähettävät veneitä saartamaan parven ja ajavat sen pieneen lahteen. Kun valaat on saarrettu lahteen veneillä, alkaa verilöyly. Lähelle rantaa ajetut valaat raahataan rannalle niiden puhallusreikään iskettävästä koukusta.

Valaanpyyntiin osallistuvat miehet pyrkivät katkaisemaan valaiden selkärangan muun muassa erityisellä veitsellä, grindaknivillä. Kuolema on hidas ja tuskallinen. Valaanpoikaset todistavat, kuinka niiden vanhemmat silvotaan hengiltä; puolisot näkevät rakkaidensa kuolevan.

Pallopäävalaat elävät tiiviissä sosiaalisissa ryhmissä eivätkä jätä toisiaan hädän hetkellä. Valaiden kommunikoinnin on havaittu olevan lähellä ihmisten määritelmää kielestä. Valaat kommunikoivat normaalisti taajuuksilla, joita ihminen ei havaitse. Niiden laulu voi kantaa tuhansia kilometrejä valtamerten syvyyksissä ja sävelmät kehittyvät alati.

Valaiden älykkyydestä väitellään yhä. Jopa 20-metriseksi kasvavalla kaskelotilla on isoimmat aivot, jotka planeetta on koskaan nähnyt. Siinä missä esimerkiksi hiirellä tai ihmisellä on kolme aivolohkoa, valaalla niitä on neljä. Kuinka valaat käyttävät massiivisia aivojaan tai kieltään, sitä ei tarkkaan tiedetä.

mainos

Aikamme kuluu partioidessa saarten läheisyydessä ja vuonoissa. Jotain kuitenkin puuttuu. Olemme olleet Färsaarten läheisyydessä kohta kaksi viikkoa näkemättä ainuttakaan pallopäävalasta. Jos valaita on alueella satoja tuhansia, missä ne ovat?

Maailman noin 80 valas-, delfiini- ja pyöriäislajista kaksi on äärimmäisen uhanalaisia ja seitsemän erittäin uhanalaisia. Esimerkiksi suurien valaiden, kuten sini- ja ryhävalaiden populaatiot ovat romahtaneet viimeisen kahden vuosisadan aikana. Valaspopulaatioiden romahdus vaikuttaa suoraan muihin mereneläviin, meren ekosysteemiin ja sitä kautta koko planeetan elämään. Valaat huolehtivat maapallon keuhkoista syömällä happea tuottavaa kasviplanktonia ja omalta osaltaan kontrolloimalla merten lämpötilaa.

Eräänä aamuna saamme radioviestin Brigitte Bardot’a. Se on kohdannut ison valasparven palatessaan Shetlannista. Päivä valkenee kuulaana ja kirkkaana: ilma on täydellinen valaanpyyntiin.

Kopteri on ilmassa nopeasti ja mekin otamme kurssin kohti valaita, sydän syrjällään. Pian olemme keskellä noin 500 valaan ja delfiinin parvea avomerellä. Näky on uskomaton. Me olemme vieraina näiden olentojen valtakunnassa. Delfiinit hyppivät useita metrejä vedenpinnan yläpuolelle, pyörähtävät vinhasti ruumiinsa ympäri ja sukeltavat sulavasti takaisin veteen.

Pallopäävalaat harrastavat spyhoppingia eli kohottavat ruumistaan pystysuorassa vedenpinnan yläpuolelle kuin ihmetellen hurisevia merenpinnan päällisiä laivojamme.

Muutama miehistön jäsen pääsee uimaan valaiden sekaan. Laskemme uimareilla lastatun Delta-veneen vesille auringon jo hitaasti painuessa mailleen. Valaat kiinnostuvat veneestä välittömästi ja uivat sen luo. Delfiinit seuraavat perästä.

On riipaisevaa ajatella kuinka helppoa valaanpyytäjien on teurastaa nämä upeat, uteliaat ja luottavaiset olennot. Pimeyden laskeutuessa parkkeeraamme laivamme parven ja Färsaarten väliin, niin kuin kunnon paimenten kuuluu.

Tähän mennessä ainuttakaan valasta ei ole tapettu meidän vahtivuorollamme.

_______________

Pieni mutta ovela

Vuonna 1977 perustettu Sea Shepherd Conservation Society on kansainvälinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka suojelee merten luonnonvaraista elämää. Sea Shepherd haluaa varmistaa merten herkkien ekosysteemien ja niiden biodiversiteetin säilymisen jälkipolville. Organisaatio nimeää missiokseen merten villieläinten teurastuksen lopettamisen ja näiden elinympäristöjen tuhoamisen estämisen.

Sea Shepherd tutkii, dokumentoi ja kohdistaa suoraa toimintaa merten laittomien operaatioiden paljastamiseen. Sea Shepherdin mukaan sen taktiikat perustuvat väkivallattomuuteen ja innovatiivisuuteen. Lisää tietoa osoitteessa

www.seashepherd.org

_______________

Sonja Hyppänen