Lyhyesti

Lukuaika: 3 minuuttia

Lyhyesti

Uutisia.

Saksalaiset pommittivat eduskuntaa

Ydinaseista ja ydinenergiasta huolestunut saksalaisopiskelijoiden Energie Seminar -ryhmä Berliinin teknillisestä yliopistosta marssi syyskuussa Suomen eduskuntaan. Yhdeksänhenkinen ryhmä luovutti vetoomuksen uusiutuvien energiamuotojen puolesta.

Ympäristötekniikan, poliittisen tieteen ja filosofian opiskelijat vaativat Suomea investoimaan ydinenergian sijaan uuteen teknologiaan. Kansanedustajat kehuivat lähes yksimielisinä uusiutuvien energiamuotojen erinomaisuutta. Useimmat heistä puolustelivat viidennen ydinreaktorin rakentamista turvallisena, demokraattisesti tehtynä ratkaisuna.

”Saksassa mediakeskustelu ja kritiikki uudesta ydinvoimalasta olisi ollut voimakasta. Suomessa edes Forsmarkin ydinvoimalassa tapahtunut oikosulku ei herättänyt kriittistä keskustelua,” Energie Seminar -ryhmän Boris Kruse totesi.

Vain viikkoa ennen saksalaisopiskelijoiden ydinenergiavetoomusta kansainvälinen ryhmä lääketieteen opiskelijoita päätti ydinasevarustelua kritisoineen polkupyöräkiertueensa eduskuntatalolle. Ydinvarustelua vastustavan lääkärijärjestö IPPNW:n opiskelijaryhmän pariviikkoinen Baltic Bike Tour oli alkanut Tallinnasta.

Suurelta osin saksalaisista koostunut ryhmä pyrki herättämään matkallaan ruohonjuuritason keskustelua ydinvarustelun vaikutuksista tavallisen ihmisen elämään ja terveyteen. Opiskelijat valistivat ohikulkijoita katutapahtumissa sekä pyrkivät vaikuttamaan paikallisiin päättäjiin ja kansalaisjärjestöihin.

”Valitsimme pyöräilyn, sillä se herättää mediahuomiota ja on mukava ryhmäaktiviteetti. Pyöräilemällä pääsee lisäksi pikkukaupunkeihin, joihin junat eivät vie,” opiskelijajärjestön puheenjohtaja Alex Rosen perusteli eduskuntatalon portailla.

Sabina Mäki

_______________

Kööpenhaminan autonomit uhataan häätää

Kööpenhaminan autonominen sosiaalikeskus Ungdomshuset on häätöuhan alla. Viiden vuoden oikeusprosessin jälkeen lopullinen häätöpäätös saapui elokuussa. Kiinteistö luovutettiin valtaajille vuonna 1982, mutta vuonna 1999 se myytiin Faderhuset-nimiselle äärioikeistolaisten kristittyjen ryhmittymälle. Syyksi Kööpenhaminan kaupunginhallitus kertoi sen, että ”kiinteistöä käyttävät ainoastaan alakulttuurinuoret”. On selvää, että oikeuden päätökselle annetaan valtaajien puolelta palttua, eikä Tanskan perinteikkäintä autonomista tilaa tulla tyhjentämään helpolla.

”Ungdomshusetia käyttävät ihmiset ovat ainoita, joilla on valtaa talon asioihin”, talon väki julistaa lehdistötiedotteessaan.

Pitkän historian omaavalla rakennuksella on paljon tukijoita, ja solidaarisuustoiminta onkin ollut vilkasta häätöpäätöksestä lähtien. Talon lähitienoo on saanut uutta väriä naapuruston nuorten toimesta graffitien ja maalipommijälkien muodossa, ja vilkkaimpana yönä mellakkapoliisit kutsuttiin paikalle yksitoista kertaa muun muassa palavien roska-astioiden ja vandalisoitujen poliisiautojen takia. Lisäksi Irlannissa on järjestetty mielenosoituksia ja Oslossa joukko ihmisiä valtasi Tanskan suurlähetystön protestina häätöä vastaan. Internetissä onkin nyt nähtävillä ”kaikille inspiraatioksi” tehty lista maan suurlähetystöjen sijainneista eri puolilla Eurooppaa.

Rakennusta on uhattu häädöllä kahdesti aiemminkin, mutta runsaan vastarinnan takia yritykset ovat jääneet puolitiehen. Mikäli häätöä yritetään nyt uudestaan, ei se varmasti tule jäämään huomaamatta Kööpenhaminan kaduilla.

”Taistelu jatkuu!”

Oona Juutinen

www.ungdomshuset.dk/support_uk.php

_______________

Ydinvoimalat tsunamilta suojaan?

mainos

”Euroopan rannikoille sijoitetuissa ydinvoimaloissa on varauduttu siihen, että merenpinta voi nousta muutamia metrejä. Useita kymmeniä metrejä varten niitä ei ole suunniteltu”, Säteilyturvakeskuksen voimalaitostekniikan toimistopäällikkö Juhani Hyvärinen sanoo. Hyvärinen ei kuitenkaan pidä tsunameja uhkana ydinvoimaloiden turvallisuudelle.

”Se on ihan laitos- ja tilannekohtaista, miten varavoima saadaan käyttöön ja yhteys valtakunnan verkkoon pidettyä yllä, jos vesi kastelee ydinvoimalan sähkö- tai dieselmoottorit ja katkaisee virransaannin. Suoja-aika vaihtelee laitoksittain puolestatoista tunnista viiteen tuntiin”, Hyvärinen toteaa.

”Atlantin rannoilla sijaitsevissa ydinvoimaloissa huoli voi olla aiheellinen, mutta en pidä tsunamia suurena vaarana”, Hyvärinen lisää.

Euroopassa tsunamin voi aiheuttaa ilmastonmuutoksen myötä Grönlannin jäätikön sulaminen. Mannerjäätikön sulaessa sen paino kevenee, jolloin voi syntyä suuria merenalaisia maanjäristyksiä. Toinen merivesien heilauttaja voisi olla merenpohjan alle jäätyneen metaaniklatraattiesiintymän sulaminen, joka aiheuttaisi maanvyörymän. Tämäkin uhka on ajankohtainen ilmastonlämpenemisen myötä.

Huoli rannikoiden ydinvoimaloiden ja -jätteenkäsittelylaitoksien suojaamisesta nousi vuoden 2004 tsunamin iskettyä muun muassa Tamil Nadun rannikolla rakenteilla olleen hyötöreaktorin yli. Ympäristö ja kehitys ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Maan ystävät ry, Crash ry ja Voima Kustannus Oy käynnistivät Hyökyaalto-kampanjan, joka vetoaa europarlamentaarikoihin, että he ottaisivat asian esiin omissa ryhmissään.

Hannele Huhtala

Vetoomuksen voi allekirjoittaa osoitteessa

www.hyokyaalto.org

_______________

Taas Ropposta viedään

Suomalaisten toimittajien, kirjailijain ja tutkijain seurue joutui outoon höykytykseen Värtsilän rajanylityspaikalla 25.9. M.A. Castrenin seuran delegaatio oli matkalla Petroskoihin suomalais-ugrilaisten kirjailijoiden 9. kansainväliseen kongressiin. Seurue juuttui rajalle kahdeksi tunniksi, kun Venäjän rajavartijat ottivat seurueen jäsenen, toimittaja ja kriitikko Ville Ropposen syynättäväksi. Lopulta Ropposen pääsy Venäjälle evättiin. Muu seurue sai jatkaa matkaa. Syytä Ropposen maahanpääsyn ja vapaan liikkumisen estämiseen ei missään vaiheessa kerrottu.

EU:n kanssa viisumisäännösten höllentämisestä puolin ja toisin neuvotteleva Venäjä on allekirjoittanut useita kansainvälisiä sopimuksia ihmisten vapaasta liikkumisesta ja vapaasta tiedonvälityksestä.

Ropponen itse kertoo tapauksesta Värtsilän raja-asemalla seuraavaa: ” Castrenin seura oli hakenut meille kirjallisuuskongressiin osallistuville ryhmäviisumin, se oli myönnetty asianmukaisesti ja kaiken piti olla kunnossa.”

”Värtsilän rajanylityspaikalla näytin passiani virkailijalle vuorollani. Hänen näpytettyään tietoni koneeseen, ilme muuttui. Jotain minun kohdalleni oli tiedostoihin ilmeisesti merkitty. Paikalle pyydettiin toinen virkailija, minut ohjattiin odottamaan koppiin ja passini vietiin syynättäväksi muualle. Sain odottaa parisen tuntia. Lopulta paikalle saapui virkailija harmaassa univormussa ja tulkki. Harmaa virkailija totesi, etten pääse Venäjälle.”

”Kysyin syytä kieltoon. Hän ei vastannut. Sanoi vain kautta rantain, että olisinko tehnyt jotain kiellettyä viime reissullani. Kielsin tehneeni. Virkailija kysyi kuinka monta kertaa olen Venäjällä vieraillut, mutta ei sitten muuta. Tiedustelin milloin mahdollisesti pääsen Venäjälle, johon virkailija vastasi: sopii yrittää. Sitten sain passini ja passituksen takaisin Suomeen.”

_______________

Voima

  • 9.9.2009